#99 Astetta rankempi pääsiäinen

Hengissä ollaan vaikka hetken aikaa mietin pääsiäisenä kuinka meidän käy... Nyt puhutaan siis vain omistajasta, koirilla on kaikki hyvin ja ne ovat saaneet viettää pääsiäisensä maaseudun rauhassa riekkuen ja leikkien eli todellista koiranelämää parhaimmillaan. Mutta voin vain todeta itsestäni, että vanhaksi ei ole tulemista, juhlimiset on jätettävä nuoremmille ja lauantaiaamusta jonkinsortin raittiuslupausta tuli huonovointisena luvattua! Noh, pääsiäinen oli ja meni mutta nyt kuulumisiin.

Olen jo pidemmän aikaa pähkäillyt mitä teen nykyisen kameraongelmani kanssa. Tilannehan on se, että vanha Canon EOS 350D kaipaa kipeästi uutta kennoa ja akkua enkä siltikään ole täysin tyytyväinen sen sisäkuvausominaisuuksiin. Yksi ilta selailin uusia Canonin kameroita netistä ja löysin niin mahtavan tarjouksen Netanttilan sivuilta etten voinut olla tilaamatta kameraa! Meille on siis tällä viikolla tulossa upouusi Canon EOS 600D, ja voin sanoa että sen jälkeen alkaa sellainen kuvien aikakausi tässä blogissa että oksat pois! :)

Veera on palautunut viime viikon maanantain onnistuneesta metsästysreissusta erittäin hyvin. Niin hyvin että totesin ettei sitä enää voi pitää metsässä vapaana nimittäin koira työntää itsensä jokaiseen koloon minkä löytää. Käytiin lauantaina vähän kiertelemässä ja Veera kävi samalla parin vanhan rakennuksen aluset kohnaamaassa mutta hiljaista oli. On muuten hauska todeta että koira hakee täysin hiljaa ja rauhallisesti (= järkevästi?) kun ollaan sen kanssa vaan omalla porukalla eikä mukana oo vieraita metsämiehiä. Inahdustakaan ei kuulunut kun se kohnasi vanhantalon aluset. Kova polte olisi sekä koiralla että omistajalla metsälle mutta ei kai se auta kuin myöntää että kesä on ihan kohta ovella ja syksyllä jatketaan harjoituksia...

Peuranruokintapaikalla oli ollut elämää jäljistä päätellen

Pääsiäisenä käytiin muutenkin paljon metsässä koirien kanssa lenkillä. Mä itse henkilökohtaisesti en uskalla käydä ainakaan syvällä metsässä yksinäni, metsä on aina ollut musta tosi ahdistava paikka yksinään kulkea mutta kun on joku kaveri niin tykkään kyllä samoilla siellä. Löysin eilen metsästä hienon sarven, joku komea pukki oli sen sinne tiputtanut ja oli kyllä niin komea että pakko oli kotiin asti se tuoda :)

Tällä viikolla ei ole tiedossa koirien suhteen mitään ihmeellistä, kameraa tulee varmasti testailtua kun sen kotiin saan. Huhtikuu tulee muutenkin olemaan enemmän asioiden suunnittelua (kuin niiden toteutusta), ensi kuussa alkaakin sitten tapahtua! Voin sen verran paljastaa että meidän koiralauma lisääntyy yhdellä nelijalkaisella lisää ;) Kuten uskoa voitte, en malttaisi odottaa enää päivääkään!

Huhtikuussa olisi tiedossa yksi näyttely vain ja sekin on "ehkä-lokerossa", riippuen siitä kehtaako tuota ripakinttu-Simoa viedä mihinkään näytille... Veeran olen ilmoittanut luonnetestiin kuun vaihteeseen, mutta paikka varmistunee vasta lähempänä. Toukokuussa olisi näyttelyt melkeinpä joka viikonloppu ja tosiaan sitten vähän muutenkin uusia tuulia. Juoksujakin saadaan kohta alkaa odottelemaan :)