#29 Kuulumisia Kojonkulmalta

Kävin tänään katsomassa, miten Laralla on sujunut "mummolassa" Kojonkulmalla, ja hyvin siellä näyttää menevän. Lara on saanut kivasti massaa lyhyessä ajassa, kun on päässyt liikkumaan paljon vapaana ja ilmeisesti ruokakin on maistunut paremmalta kuin kotona ;) Kaikin puolin onnellisen oloinen tyttönen siellä minua vastassa oli, toki onnellinen myös nähdessään minut :)

Ostettiin äidin kanssa Laralle heijastinliivi, kun se juoksentelee äidin ja isän mukana pihalla että varmasti itse huomaavat missä koira menee ja toisaalta jos joku pihaan tulee näkee myös koiran. Nyt kun on niin pimeää ja hämärä tulee jo ihan kamalan aikaisin! Tämä oli tosi hyvin istuva malli, Lara ei ollut moksiskaan liivistä vaan painoi menemään ympäri pihaa täysillä liivistä huolimatta.

Äiti oli laittanut Meten haudan syyskuntoon, pessyt hautakiven ja tuonut kanervan. <3 Tein tänään Metelle oman sivun nettisivuillekin, ja tuli kyllä kyyneleet taas silmiin väkisinkin kun tuota ihanaa pientä tyttöä muistelin. Metestä voitte lukea Kennel Emmetfoxin nettisivuilta.

#28 Maitobaari on auki!

Kuten kuvasta voi päätellä, meillä on maitobaari 24/7 auki ja se alkaa kyllä näkyä pentujen painoissa.

Iso tyttö painoi syntyessään 244g, tänään se painoi jo 514g. Pieni tyttö painoi syntyessään 179g, painoa oli kertynyt viikon aikana niin että vaaka näytti tänään 365g. Poika painoi syntyessään 235g, nyt painoa on 557g.

Veeralta välillä tihkuu ihan maitoa jostain nisistä, ja olen joistain joutunut vähän tyhjentelemäänkin varastoja kun ei pennut saa kaikkea juotua. Mutta parempi näin kuin se, ettei pennut saisi tarpeeksi ruokaa ja tarvitsisi olla huolehtimassa tuleeko maitoa vai ei.

Tänään tuli osteltua vähän tarvikkeita tulevaa varten. Minulta puuttui pentujen ruokkimiskuppi, joten sellainen oli hankittava. Parin viikon päästä he saavat varmaankin ensimmäiset kiinteät ateriansa.

Tällaiset suloiset ensimmäiset harjoituspannat tuli ostettua, väreinä vaaleanpunainen, beessi ja sininen. Ei näitäkään ihan vielä tarvita, mutta onpahan sitten valmiina kun niiden aika on :)

Tilasin Royal Caninilta pentupakkaukset ajoissa, kun sieltä sanottiin että toimitusaika saattaa olla jopa neljä viikkoa. Tilasin ne viime viikon torstaina, ja maanantaina soitti Kiitolinjan kuski että olenko kotona että hänellä olisi pentupakkaukset. Nopeaa toimintaa siis tällä kertaa! Aion pakkauksiin ostella vähän kaikenlaista mitä pennut saattavat uudessa kodissa tarvita, joitain leluja, luita ja katsotaan mitä muuta sitten keksin mukaan. Mutta tyhjin käsin ei pennut täältä maailmalle lähde :) Tällaiset suloiset vinkuvat possut ostin valmiiksi pentupakkauksiin.

Tästä kuvasta näkyy hyvin pentujen kokoero - vasemmalla pentueen tällä hetkellä suurin pentu eli poika (557 g) ja oikealla pienin, "Hillaksi" ristimäni tyttö, 365 g. Tästä kuvasta näkee myös hyvin, että varsinkin pojalla on selkeästi ruskeaa karvaa jo naamassa eli nämä eivät taatusti ole ihan "musta-valkoisia" väritykseltään. Tosin - aika harvoin kettarit täysin musta-valkoisia ovatkaan, vaan useimmiten ruskeaa karvaa esiintyy jossain määrin. Sekä Veeralla että Igorilla (pentueen isällä) on hieman ruskeaa karvaa, joten varmasti myös pennuille sitä tulee enemmän tai vähemmän.

#27 Me ollaan jo kolme päivää vanhoja!

Tässä muutama hellyyttävä kuva huolehtivasta emosta Veerasta ja pennuista. Valkoinen tyttö ja poika ovat aikamoisia mölliköitä jo, 300g meni rikki eilen. Pienempi tyttö tulee perässä, hän on sisaruksiaan hieman pienempi mutta luonnetta ja sisua löytyy kyllä kaikkien kolmen edestä ;) Kaiken kaikkiaan arki täällä pentuaitauksen äärellä on sujunut oikein mallikkaasti. Onneksi on viikonloppu, ja tämä "varaäitikin" saa hieman viikolla kertyneitä univelkojaan nukuttua.

#26 Ensimmäinen päivä elämää takana

Meillä arki astui heti aamusta kuvioihin kun minä suuntasin työpaikalle laskujen ääreen ja äiti tuli pitämään pentuaitausta silmällä. Veera on edelleen upea äiti, se pitää hyvää huolta pennuista eikä pahemmin tarvitse avuksi mennä. Maitobaari on avoinna 24/7 ja pennut olivatkin yön aikana saaneet reilusti painoa, kaikki yli 15g lisää syntymäpainoonsa :) Tämä päivä on mennyt sekä emolta että pennuilta nukkuessa, Veeraa selkeästi eilinen rankka päivä verotti kun se taisi suurimman osan päivästä viettää kyljellään silmät kiinni.

#25 Meillä on pentuja!!

Eipä tosiaankaan tarvinnut kauaa odottaa, nimittäin pennut syntyivät tänään! Yö meni levottomissa merkeissä, Veera nukkui lähinnä torkkuen ja aamuyöstä alkoi voimakas vatsan ja suolen tyhjennys. Aamusta Veera alkoikin olemaan jo melko tuskainen, läähätti ja haki pesäpaikkaa. Jossain kohtaa huomasin että lapsivesi oli mennyt, ja sellainen limatulppa irtosi. Siitä ei mennyt kuin puolisen tuntia ja Veera jo työnsi ensimmäistä pentua ulos :) Kaikki meni ihan oppikirjan mukaan, Veera synnytti kolme tervettä, isokokoista pentua. Ensin kaksi tyttöä (244g & 179g) ja reilun tunnin huilitauon jälkeen vielä yhden potran pojan (235g). Emo ja poikaset voivat hyvin, täällä on väsynyt mutta onnellinen meininki :)

#24 Odottelua (mutta ei kauaa enää!!) :)

Veeralla tänään vuorokausia 60/58 (ekasta astutuksesta 60 ja toisesta 58). Eilen ei ollut vielä mitään merkkejä huomattavissa mutta tänään meininki on ollut jo vähän eri luokkaa...

Meillä näyttää meininki tällä hetkellä tältä, eli Veera on alkanut kaivelemaan pesiä ja koloja joka paikkaan mihin se menee, kyytiä sai (tuleva) kukkapenkki, sänky sekä sohva ja sohvatyynyt. Maha on jo hieman laskenut, lämmöt pyörii siinä 37,4-37,5 ja koira on levoton. Vielä on odottelua edessä mutta päätin nyt jäädä aamulla Veeran seuraksi kotiin, ettei vaan mitään satu työpäiväni aikana. Jos tilanne näyttää rauhoittuneen voin aina mennä töihin pariksi tuntia ja jättää Veeran kotiin, jos siltä näyttää :)

Larallakin menee ilmeisesti ihan kivasti mun vanhempien luona Kojonkulmalla. Lara lähti sunnuntaina "landelle" ja tosiaan hyvältä näyttää kuvan perusteella elo :) Lara saa juosta ja riekkua niin paljon pihalla kun energiaa vaan piisaa ja illalla onkin hyvä käpertyä isoveljen Brunon viekkuun kun väsy iskee.

#23 Varustepostaus; Lääkekaappi

Veeran lähenevän synnytyksen takia aloin penkomaan lääke -ja tarvikevarastoja ja katsomaan mitä kaikkea sieltä löytyy ja mitä kaikkea tarvitsee vielä käydä ostamassa. Samalla tuli järjesteltyä tavarat selkeämmin uusiin paikkoihin ja heitettyä pois pari turhaa/vanhentunutta tuotetta. Ajattelin sitten samalla tehdä tällaisen lääkekaappi-postauksen, missä esittelen meidän "lääkekaapin" sisällön.

Meille on kertynyt aika paljon kaikkea (vähän turhaakin) kun koirat on sairastellut ja toisaalta olen usein varautunut pahimpaan eli hamstrannut purkkeja ja purnukoita tänne. Mutta suurin osa on tullut ihan käyttöön syystä tai toisesta.

Elikäs tässä ekassa kuvassa olis sekalainen sakki erilaisia lääkkeitä; Canikur on ehdoton lääke meidän kaapissa, kun koirilla menee maha syystä tai toisesta sekaisin annan Canikuria ja tää vaikuttaa nopeasti. Axilur on loishäätölääke, jota olen käyttänyt nyt Veeran kanssa kun se on tiine. Metacamia Veera sai viime syksynä kivunlievitykseen. Ketorin-särkylääkettä tulee joskus annettua koirille jos ne on itsensä loukannut eikä meillä satu olemaan kotona koirien tulehduskipulääkkeitä. Advocatella on hoidettu meillä sikaripunkkiepäilyä joka ei koskaan rauennut, tässä oli eräpäivää niin hyvin että yksi pipetti jäi kotiin odottamaan joskos sille vielä käyttöä tulisi. Bayvantic vet-pipeteillä ollaan pidetty punkit loitolla jo useamman vuoden ajan :)

Tässä kuvassa on meidän lisäravinteet. Etummaisena purnukassa on sinkki, jota olen antanut kuuriluontoisesti koirille pari kolme kertaa vuodessa (auttaa turkin lähtöön ja laatuun). Inupekt forte on suoliston toimintaan vaikuttava lääkevalmiste. Takimmaisena vasemmalla maitohappojauhe, jota annan Veeralle kuuriluontoisesti auttamaan vatsan toimintaa. Lisäkalkkia tulee harvemmin tarve antaa, mutta ajankohtainen sitten taas kun meillä barffataan :) Nutriplus-geeli on ravintolisä joka sisältää vitamiineja ja hivenaineita, sain tämän kasvattajaystävältä vinkiksi että kannattaa antaa synnyttävälle nartulle jos näyttää siltä että lisäenergialle on tarvetta. Antepsin on nestemäinen närästyslääke, jota Veera joutui viime syksynä mahahaavan takia syömään mutta nykyään tarvitaan sitä harvemmin. Viimeisenä oikealla Aptus multipuppy-lisäravinne kasvaville pennuille.

Meiltä löytyy myös tietysti kauluri, jonka Lara tosin pentuna hieman nakerteli kun siltä poistettiin kynsi ja pala varvasluuta tapaturman takia. Kuumemittari, tummeli sekä bepanthen-voide ovat sellaisia joita kaikilla pitäisi ehdottomasti olla kotona koiria varten. Lisäksi meillä on muutama lääkereisku, betadine-voidetta, sekä vetramil-voidetta, joka on hunajasta tehtyä rasvaa ja joka auttaa haavojen ja muiden hiertymien paranemiseen. Tällä hoidettiin Laran kynsivamma kuntoon, suosittelen lämpimästi! Fuciderm-voide on myös hyödyllinen voide, olen sitä käyttänyt mm. isoihin puremiin joita koiriin on tullut esimerkiksi paarmoista.

Valitettavasti tää viimeinen kuva ei suostunut kääntymään vaikka koneella se olikin oikein päin. Tässä vielä haavanhoitotarvikkeita, joita on tullut haalittua kun koirat ovat toisinaan itseään kolhineet. En osaa näitä erikseen selvitellä mutta löytyy ihan perussideharsoa, sitten erilaisia tuppoja, ja tuo oranssi ja sininen on sellaista päällysteippiä jonka voi sitten laittaa esimerkiksi jalan haavan päälle, kestää vähän vettä ja likaakin. Sitten tietysti on kumihanskoja ja maalarinteippiä.

Huomasin heti, että meiltä puuttuu desinfiointiaine vallan. Lisäksi Canikur Pro-tahnaa ei ole myöskään yhtään kotona, jota on myös hyvä olla synnytystä ajatellen jos Veeran menee maha sekaisin. Elikäs apteekkiin matka käy heti alkuviikosta :)

#22 Leffailta Kojonkulmalla :)

#21 Ihana viikonloppu :)

Oli kyllä niin ihana viikonloppu että toivottavasti näitä tulee monta samanlaista vielä tänä syksynä! Oltiin tyttöjen kanssa koko vkl lähinnä kotona, käytiin pitkillä lenkeillä ja tietysti hepat käytiin hoitamassa molempina päivinä. Siivosin kodin lattiasta kattoon puhtaaksi ja tuli leivottua, pyykättyä, silitettyä yms. tehtyä kaikki rästihommat pois :) Nukuttua tuli molempina öinä reilusti yli 10h, eli univelatkin on hetkeksi nukuttu pois!

Veeran masu se jatkaa kasvuaan... Aloin tämän kuvan myötä hieman epäilemään että minkä kokoisia järkäleitä sieltä oikein tulee jos niitä on ultran mukaan tulossa vain kolme?? Voihan se olla että pentuja mahassa on enemmänkin, meille riittäisi kyllä tuo kolmekin muttah... ;) Puolentoista viikon päästä se sitten nähdään mitä sieltä ulos tulee. Alkaa kyllä pikku hiljaa vähän jännittämään!

Unohdin vallan viime viikolla päivittää tärkeän perhetapahtuman tänne blogiin, meillä nimittäin juhlittiin viime maanantaina Laran 1-vuotissyntymäpäiviä! Lara juhli synttäreitään aloittamalla juoksunsa, joka on tälle neidille elämän toiset juoksut jo. Virallinen synttäriposeeraus otettiin edellisviikon ruusukesaaliin kera, neiti oli ylpeä ruusukkeistaan (ja minä sitäkin ylpeämpi sekä koirasta että ruusukkeista!) :)

Tällä viikolla olisi tarkoitus rakennella pentuaitaus valmiiksi Veeralle, jotta se saa rauhassa tutustua siihen. Tarvii varmaankin lähteä Rautiaan katselemaan mitä sitä laittaisi laminaattilattian suojukseksi eristämään ettei tule pentujen pissavahingoista vaurioita uuteen laminaattilattiaan :)

#20 Erikoispostaus 1; Veeran pentuaika

Veeran pentuja syntyväksi odotellessa alkaa pentukuume nousemaan itsellä aika suuriin atmosfääreihin. Aloin selaamaan Veeran pentukuvia tietokoneelta ja muistin, kuinka suloinen pentu Veera olikaan. Päätinpä siis tehdä postauksen Veerasta pentuna. Tietokoneella on aika paljon materiaalia Veerasta pentuna, tuolloin minulla oli toimiva järjestelmäkamera joka nykyään on hieman mennyttä tavaraa... Mutta pidemmittä puheitta Veeran pentuaikaan.

Tällä ensimmäisellä valokuvalla on todella suuri tunnearvo minulle. En ala omaa yksityiselämääni tänne sen suuremmin avautumaan mutta tätä kuvaa en ikinä hävitä. Mutta tämä päivä oli ehdottomasti elämäni yksi onnellisimmista päivistä, eikä sylissä oleva koiranpentu ole ainoa asia mikä teki mun päivästä niin ihanan. Veera on tässä ensimmäistä päivää kotona, ja omasta muikeasta ilmeestäni voi päätellä että olen onnellinen (tuore) koiranomistaja tässä kuvassa :) Heh.

Seuraavissa kahdessa kuvassa palataan takaisin Veeran pentuaikaan kasvattajan luona. En tarkalleen muista kuinka vanha Veera kuvissa on, olisikohan jotain neljän-viiden viikon paikkeilla? Liikkuminen ei ollut vielä ihan hallussa, vaan se oli lähinnä sellaista räpiköimistä ympäri pentuaitausta :) Veera oli tosi suloinen pieni nyytti ja heti kun näin sen ensimmäisen kerran tiesin, että se muuttaisi minun luokseni Loimaalle. Veera alkoi jossain kohtaa tunnistaa minut, kun kävin sitä niin usein Aurassa katsomassa (kiitos kärsivällisen kasvattajan joka jaksoi minua siellä vähintään kerran viikossa :D) ja tuli aitauksen reunalle vastaan. Viikot kuluivat kauhean hitaasti kun odotin että saisin hakea Veeran jo kotiin :)

Kolmessa seuraavassa kuvassa Veera on juuri saapunut kotiin, hain sen Aurasta. Ikää näissä kuvissa kahdeksan viikkoa. Veera oli aika tuiman näköinen ihan pikkupentuna, mutta tosi kiltti ja rauhallisen oloinen muutenkin. Sellainen se oli kasvattajankin luona kun käytiin sitä monesti siellä katsomassa, ei ostettu "sikaa säkissä" :)

Kahdessa seuraavassa kuvassa Veeralla on ikää 10-11 viikkoa, korvat ovat alkaneet jo nousemaan (ne oli pienenä niiin isot!), kuonoon on tullut jo vähän mittaa. Veera tykkäsi touhuta meidän äidin kanssa puutarhassa, harmi ettei ole enempää kuvia kun Veerasta ei välillä näkynyt kuin pelkkä pää kun se painoi heinikossa äidin kanssa :D Sellainen suloinen pikku kirppu se oli noina aikoina.

Tässä Veeralla on ikää 11 viikkoa, ja eka virallinen trimmaussessio :) Trimmaajana Veeran kasvattaja Sari Kares. Veera oli heti ensimmäisestä kerrasta alkaen helppo trimmattava ja saipahan Veera samalla ensimmäisen näyttelyhihnaan tutustumisensakin - ja hienosti se sujui! Myöhemmin osallistuin Veeran kanssa Sarin ohjaamalle näyttelykurssille, jossa treenattiin esiintymistä hihnassa. Veera oli siellä mallioppilas, alusta asti tosi helppo esitettävä :)

Näissä kuvissa ikää onkin sitten jo suurinpiirtein 3kk, Veera on ensimmäistä kertaa mun mukana tallilla Mellilässä :) Päällä Veeralla oli söpö vaaleanpunainen huppari, mikä ostettin alunperin Metelle koska Mette tuli meille talvella ja silloin oli todella kylmä talvi, mutta tuolloin oli jo aika vilpoinen keli niin Veera pääsi takkia myös käyttämään. Korvat olivat tuolloin(kin) aika valtavat mutta noussut jo kivasti. Veera ei ole koskaan pahemmin välittänyt hevosista, on aina ollut tosi passiivinen niitä kohtaan ja siksi sen kanssa on ollut niin helppo olla tallilla kun se ei ota mitään lähikontaktia hevosiin vaan pysyy mieluummin taka-alalla :)

Tässä kuvassa Veera on neljän kuukauden ikäinen, ja kuten kuvasta voi päätellä, aikamoinen hurmuri :) Veera oli kyllä aina aamulla jotenkin kauniimman ja kauniimman näköinen, se kaunistui päivä päivältä kuten kuvistakin voi päätellä :) Tässä kuvassa jo näkyy hieman aikuisemmat piirteet, korvat ja kuono ovat jo lähes aikuisen mitoissa. Veera on tässä kuvassa kotipihallamme vapaana, ensimmäiset asiat mitä sille opetin oli miten pihalla toimitaan vapaana ja olen kiitollinen sekä viisaalle koiralleni että itselleni tästä koulutuksesta, sillä nykyään voin luottaa koiraani sataprosenttisesti ja se pysyy pihalla eikä ryntää autojen/pyörien alle. Harvemmin niitä meidän pihan poikki menee mutta kuitenkin :)

#19 Lisää masukuvia :)

Tänään Veeralla on vuorokausia täynnä 45 ja masu alkaa olemaan jo ihan kivan kokoinen :) Reilu pari viikkoa saa neitokainen kasvatella masuaan ja sitten aletaankin olemaan jo lähellä h-hetkeä. Veera tykkää kun sen mahaa rapsutellaan ja pussaillaan (mitä tehdään joka päivä useampaan kertaan) ja olen jo muutamaan otteeseen pennun mahan läpi tuntenutkin.

Tässä siis kuvia tältä päivältä, kuvat on ottanut paras ystäväni Saara <3

#18 Lara ROP Tampereella!

Olimme Laran, oikealta nimeltään siis Foxrod Hate It Or Love It, kanssa Tampereen ryhmänäyttelyssä 1.9.2012. Olimme ajoissa paikalla, joten meillä oli rauhassa aikaa pystytellä teltta ja viimeistellä koirien trimmit. Sitten kehä jo alkoikin ja ensin jännitin Veeran veljen Turon arvostelua, ja sitten olikin jo meidän vuoro. Lara esiintyi hyvin, vaikka kehä olikin aika karsea pitkän heinänsä kanssa. Lara seisoi hienosti niin pöydällä kuin maassakin, liikkui hyvin ja tietysti muutama hyppyloikka piti väleihin ottaa mutta en olisi voinut olla tyytyväisempi sen kehäesiintymiseen.

Kuvan on ottanut Hanna Palomäki.

Ja tulokset puhukoot puolestaan, sillä Lara nappasi koko potin ollen ROP!! Lara voitti juniorinarttu-kehän saaden ERIn ja SAn, voitti paras narttu-kehän ja sai toisen peräkkäisen sertinsä! Lopulta tuomarimme Juha Putkonen valitsi Laran Rotunsa parhaaksi. Sileitä oli ilmoitettu Tampereelle 10, joista narttuja oli 6 ja näistä juniorinarttuja 4!

Kuvan on ottanut Sari Kares.

Tässä vielä Laran arvostelu: "1v ryhdikäs erinomainen tyyppi ja rungon mittasuhteet, erinomainen pään pituus, korvat saisivat asettua paremmin. Hyvät kallon ja kuonon linjat, tummat silmät, hyvä purenta ja alaleuka. Kaunis kaula, hyvä säkä ja selkä, hyvin kehittynyt rintakehä ja eturinta. Sirppi häntä, tasapainoiset kulmaukset. Yhdensuuntaiset etu -ja takaliikkeet, kevyt joustava sivuaskel, hyvä temperamentti, hyvä karva."

Kuvan on ottanut Sari Kares.

Kiitos Sarille ja Hannalle mukavasta päivästä! Oli kiva tavata Veeran veljen Turon omistaja Hanna vihdoinkin livenä, ja toivottavasti nähdään taas pian! :)

Kuvan on ottanut Sanni Luhtala.

Tämä oli Laran kolmas näyttely, ja se onkin haalinut mukavasti sijoituksia, Laralla on nyt plakkarissa kaksi PN1-voittoa, kaksi sertiä, VSP ja ROP. Tästä on hyvä jatkaa :)