maanantai 27. toukokuuta 2013

#114 Aina ei mene niinku Strömsössä - Veeran luonnetesti...

Eilen oli kauan odotettu päivä, nimittäin Veeran luonnetestaus. Testi järjestettiin rottweileryhdistyksen toimesta Raisiossa ja tuomareina oli Sirkka Lempinen sekä Sirpa Heilä. Päivä oli mukavan lämmin ja aurinkoinen ja paikan päällä oltiin ajoissa. Kävin näyttämässä Veeran rokotukset ja sitten hainkin jo koiran autosta ja mentiin odottamaan vuoroa koepaikan läheisyyteen.

Veera käyttäytyi koepaikalla alusta asti aivan kummallisesti. Se oli metsänreunassa koko ajan naama kiinni maassa ja veti milloin koepaikalle päin ja milloin metsään päin ja vinkui. Kuullessaan edellisen suorituksen laukausäänet koira suorastaan sekosi ja kun pian tulikin meidän vuoro oli riemu irti...

Veera nimittäin oli sitä mieltä että nyt tultiin metsästysreissulle ja koepaikalla olleen ladon alla on taatusti asukit ja ne pitää mennä ottamaan pois. Koko kokeen aikana Veera ei oikeastaan tehnyt mitään muuta kuin vetänyt ladolle päin ja käyttäytyi kyllä niin ihmeellisesti että kyllä omistajaa hieman hävetti. Tulos ei ollut hääppöinen (kun vertaa esimerkiksi Veeran veljeen joka sai saman tuomarin kokeesta 189 pistettä!!) mutta läpi meni kuitenkin. Kyllähän siellä ihan oikeat pisteet oli koiraan nähden mutta tottakai harmitti kun oletus oli että sieltä nyt edes se 100 pistettä olisi irronnut.

Tässä nyt sitten luonnetestin osa-alueet lueteltuna:

TOIMINTAKYKY: +1 kohtuullinen
TERÄVYYS: +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
PUOLUSTUSHALU: +3 kohtuullinen, hillitty
TAISTELUHALU: +2 kohtuullinen
HERMORAKENNE: +1 hieman rauhaton
TEMPERAMENTTI: -1a häiritsevän vilkas
KOVUUS: -2 pehmeä
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
LAUKAUSPELOTTOMUUS: ++ laukauskokematon

Yhteensä 119 pistettä joista miinuspisteitä 31 eli lopputulos 88 pistettä.

Parhaita koiruuksia!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

#113 Rauman näytelmät

Eilen oli pitkä päivä kun aamusta seitsemän aikoihin starttasin auton kohti Raumaa kera kolmen kettuterrierin. Mukana matkassa oli Simo, Emmetfox Simba The Lionking, Frank sekä Laran veli Ville, oikealta nimeltään Foxrod Hurricane. Matka alkoi hieman takkuillen kun GPS-laitteeni päätti sanoa itsensä irti ja totesin että nyt on selvittävä näyttelypaikalle omin avuin, mutta kiitos Johannan karttapalvelun ja hyvien opasteiden selvisin hyvissä ajoin Raumalle. Pystyttelin teltan, kokosin häkit ja roudasin koirat ja tavarat teltalle jonka jälkeen olikin aika jo mennä Simon kanssa kehään.

Pentuluokka oli siirtynyt eri tuomarin arvosteltavaksi kuin aikuiset koirat, joten meillä oli tuomarina Maija Mäkinen. Simo oli ainoa sileäkarvainen kettuterrieripentu, mutta kehää seuraillessani totesin että KP ei ole tältä tuomarilta mikään itsestäänselvyys, ei nimittäin sitä ihan joka pennulle jakanut ketä ennen Simoa kehässä kävi! Simo esiintyi kehässä todella hienosti, harmi kun ei saatu siitä kuvia mutta Simo jopa malttoi kävellä hienosti kaula kaarella muutaman askeleen ja muutenkin käyttäytyi hienosti kehässä. Seisoi sekä pöydällä että maassa tosi hienosti.

Ja niin siinä kävi että Simo sen KP:n sai ja nappasi samalla ROP-pentu-palkinnon! Simo sai isot ruusukkeet ja pokaalin, kyllä nyt pikkumiehen kelpaa :) Simo jaksoi hienosti koko näyttelypäivän ja muutenkin käyttäytyi näyttelypaikalla järkevästi, kyllä näitä Veeran lapsia kehtaa maailmalle viedä!

Tässä vielä Simon arvostelu: "8kk. Reipas maskuliininen pentu jolla hyvä ylälinja. Komea urosmainen pää. Kauniit silmät. Hyvä purenta. Hieman kevyet korvat. Hyvä kaula ja säkä, tiivis runko. Niukat tasapainoiset kulmaukset, hyvä luusto ja käpälät. Liikkuu rodunomaisesti mutta askel saisi olla pidempi. Oikein kiinnittynyt ohut ja hieman iloinen häntä. Hyvä temperamentti. Esiintyy ja esitetään hyvin."

Iltapäivällä auttelin Johannaa kehässä, handlasin paras narttu kehässä "Huldan" PN2:seksi sekä rotunsa parhaan kehässä "Severin" ROP:iksi! Kasvattajaryhmässä handlasin rotukehässä "Severin" ja ryhmäkehässä Villen. Onnea Johannalle upeast menestyksestä näyttelyissä, Team Foxrod nappasi ROP, VSP, PN2 sekä ROP-kasvattaja-tittelit joten ei huono päivä ollenkaan!


torstai 23. toukokuuta 2013

#112 Vieraita Kanadasta

Kuten edellisestä postauksesta voitte lukea, meille saapui uusi perheenjäsen Frank Amerikasta edellisviikonloppuna. Frank matkusti lentokoneessa matkustamossa kera saattajansa, kanadalaisen Deanin kanssa. Dean on Frankin kasvattajan Annen hyvä ystävä ja lupautui ystävällisesti tuomaan meille Frankin ja samalla hän pääsisi matkalle Suomeen. Dean omistaa Frankin "isosiskon" eli nartun joka on samasta yhdistelmästä kuin Frank. "Patsy" onkin ollut voittoisa koira Kanadassa, viime viikonloppuna Patsy oli BIS2 näyttelyssä!

Dean ja Frank saapuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle perjantaiaamuna. Kymmenen aikoihin alkoi matka kohti Loimaata ja juttua riitti - Dean oli sosiaalinen ja avoin ihminen ja meillä löytyi heti yhteinen sävel. Pikkusiskoni oli mukanani kuskina ja henkisenä tukena lentokentällä. Perjantaipäivä sujui kinkkukiusausta syöden (tämä oli niin herkullista ruokaa Deanin mielestä että hän otti reseptin mukaan ja valmisti sitä jo kotimaassaankin!), Loimaata esitellen, äitienpäivälahjaa metsästäen (hyvä Emmi, ajoissa liikkeellä taas) sekä hieman luolatoimintaan tutustuen. Käytiin yhdellä luolalla metsässä vähän näyttämässä millainen paikka se on ja sitten treenattiin nuorien koirien kanssa nahkoilla. Deanin kotimaassa Kanadassa koirilla metsästäminen on kiellettyä joten luonnollisesti hän oli kiinnostunut tietämään luolakoiratoiminnasta.

Dean treenaa Frankia supinnahkan kanssa!

Dean rakastui Laraan ja Lara nukkuikin molemmat yöt hänen kanssaan, hihih!

Lauantaina lähdimme tutustumaan Turunlinnaan sekä hieman shoppailemaan Raision Myllyyn. Turunlinnassa meitä odotti Frankin osamistaja Johanna sekä Hannu ja heidän poikansa Anton. Kierrettiin Turunlinna läpi (joka oli hieman pettymys koska olin ajatellut sen olevan isompi paikka ja nähtävää enemmän) ja sitten suunnattiinkin Raisioon. Raisiossa kierrettiin ensin kauppoja etsien Deanille Suomikamaa ja kyllähän sitä löytyi - pari t-paitaa, Suomi-aurinkolasit sekä tietysti Suomen lippu! Tämän jälkeen käytiin Arnoldsilla herkuttelemassa. Sitten lähdettiinkin Kojonkulmalle grillailemaan ja vähän fiilistelemään uutta ameriikanihmettä ;) Oli tosi ihana päivä, keli oli mitä parhain, +20 asteen paremmalla puolella ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Oli ihana viettää Johannan ja Hannun kanssa aikaa kun heitä näkee vähän liian harvoin kun välimatkaa on niin paljon. Deanilla oli myös mukavaa, viini virtasi ja ruoka oli erinomaista :)

Turunlinnan kirkko, täällä vois mennä vaikka naimisiin! ;)

Deanille & äidille tuli kuuma Turunlinnassa!



Arnoldissa kahvilla minä, äiti, Hannu, Johanna ja vaunuissa Anton :)

Äiti ja Frank

Viikonloppu meni aivan liian nopeasti ja sunnuntaiaamulla olikin jo lähdettävä kohti lentokenttää. Tällä kertaa mukaani lähti Johanna viemään Deania. Frank lähti myös saattamaan Deania lentokentälle ja hyvästit vaihdettiin paikanpäällä. Toivon todella, että nämä eivät olleet jäähyväiset vaan näen Deanin ja toivottavasti myös Frankin kasvattajan jonain päivänä! Viikonloppu oli kaikinpuolin antelias ja opettavainen, niin hyvässä kuin pahassakin ja sain viikonlopun aikana uuden kallisarvoisen ystävän :)

Kiitos Dean kaikesta, ja nähdään pian!!

Jenna, Dean, Frank & minä

maanantai 20. toukokuuta 2013

#111 Tervetuloa kotiin Frank!

Pahoittelut bloggaustauosta, olin viime viikon lomalla eikä tullut koko loman aikana avattua tietokonetta kertaakaan!

Perjantaina 10.5.2013 koitti kauan odotettu päivä - meidän pitkäaikainen projekti, "ameriikanihme" Frank saapui kotiin! Frank, viralliselta nimeltään Halcar Jersey Boy, on kuusikuukautinen kettuterrierinalku. Frank on osaomistuksessa Johanna Sjöbergin/Kennel Foxrod sekä äitini Anne Lehtisen kanssa. Frank asuu luonani Loimaalla ja onkin sopeutunut laumaan erinomaisesti!

Frankin mukana meille saapui myös viikonloppuvieras Kanadasta, josta tulossa oma postaus pikapuoliin! Luvassa myös lomakuulumisia, mutta niistäkin lisää myöhemmin :)


maanantai 6. toukokuuta 2013

#110 Tampere KV

Eilen piipahdettiin koirien kanssa Tampereen KV-näyttelyssä. Mukana oli siskokset "Lara" (Foxrod Hate It Or Love It) ja "Helmi" (Foxrod Hello Kitty). Tuomarina kehässä oli Tarmo Viirtelä. Kehä oli mukavasti vasta iltapäivällä joten puolen päivän aikoihin lähdettiin ajelemaan Tampereelle päin ja perillä oltiin ajoissa.

Katseltiin rauhassa kehiä ja otettiin tytöt hieman riehumaan ennen kehän alkua. Huomasin jo ennen kehään menoa että unohdin antaa Laralle aamulla ruokaa ja se kostautui kehässä. Lara oli aivan vetelä, sitä sai kiskoa perässä ja mistään ei oikeastaan tullut yhtään mitään :D Lara olisi halunnut vaan imuroida matoista kaikki mahdolliset tippuneet namit joten liikkeet jäivät tänään todella surkeiksi. Pöydällä seisoi hienosti kuten aina. Mutta tästä ei ole syyttäminen koiraa vaan omistajaa, ensi kerralla muistan varmasti ruokkia koiran ennen lähtöä!

Tuloksena puhdas ERI ja luokassa 2. sija. SA:ta ei herunut, ilmeisesti juurikin noiden liikkeiden takia mutta ERIkin oli lottovoitto tässä tapauksessa :)

Laran sisko Helmi oli hienosti PN3 VASERT VACACIB. Onnea Johannalle! :)

Kiitos kuvasta Hanna P.! :)

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

#109 Only know you love him when you let him go

Hieman Passengerin sanoja lainaten ja muokaten, tänään on ollut astetta surullisempi päivä. 

Rakastakin rakkaampi, kaikista maailman kohkottajista ihanin, on muuttanut pois meiltä. Ei kauas - vain noin 20 kilometrin päähän, ja viihdyttää nykyään vanhempieni arkea Kojonkulmalla. Vaikka Simo pääsi parhaaseen mahdolliseen kotiin, ja tulen näkemään sitä jatkossakin viikottain, koti tuntuu tällä hetkellä niin tyhjältä ilman sitä :(

Tämä ei ollut mikään yhden yön päätös vaan vaihtoehtoja on mietitty jo pidemmän aikaa sillä ensi viikolla saapuva herra ei mahdu samaan asuntoon Simon kanssa. Kuitenkin vasta perjantaina tein lopullisen päätöksen ja koko viikonloppu on oikeastaan mennyt itkien ja harmitellen asiaa.

Eiköhän tähänkin äkkiä totu, mutta tällä hetkellä on kyllä ihan kauhean paha mieli. Jotenkin kiinnyn näihin koiriin välillä vähän liikaakin, ja Simo kun on ollut vielä 1. lapsi koska olen sen elämää saanut seurata sen ensimmäisestä elinminuutista lähtien. Mutta tällaista se elämä välillä on!

Rakkaista rakkain Simo...

Simo halailee nykyistä koirakaveriaan Brunoa

lauantai 4. toukokuuta 2013

#108 Erikoispostaus 5; Myday-postaus!

Nyt olisi aika viidennen erikoispostauksen. Lueskelen itse paljon koira -ja hevosblogeja ja oon tykännyt näistä myday-postauksista joten ajattelin toteuttaa sen myös omassa blogissani. Tässä siis munpäivä, toteutettu torstaina 2.5.2013!

6.00 herätys, heräsin muutamaa minuuttia ennen kellonsoittoa.

6.10 Aamupalaa! Muroja ja vitamiinijuomaa.

6.20 Hammaspesu ja hiustenlaitto. Tänään hiukset meni ponnarille.



6.25 Meikki. Olen töissä toimistossa joten teen yleensä kevyen päivämeikin käyttäen meikkivoidetta, puuteria, kulmaväriä, rajauskynää, ripsiväriä ja aurinkopuuteria.

6.35 Aamulenkki koirien kanssa.

Arvatkaapas mikä panta on kenenkin? ;)

7.00 Töihin.

11.30 Lounastauko jonka vietän kotona ruokkien ja hoitaen koirat ja yritän nopeasti kehitellä itselleni myös jotain syötävää. Tänään koirat söi lounaaksi raksuja/broiskunsiipiä ja itse söin kaurapuuroa... Kesäkunto 2013 here I come! ;)




15.00 Työpäivä ohitse, suuntaan ruokakauppaan. Pikainen kierros ruokakaupassa ja sen jälkeen isovanhempien luokse leikkaamaan heidän koiransa kynnet.

Isovanhempieni cavalierinarttu "Elsa"

16.30 Kotona ja laittamaan ruokaa. Ruoaksi spagettia ja jauhelihaa (en jaksanut tehdä kastiketta :D).

17.00 Koirille ruokaa ja lenkille mars! Ensin lenkille pääsee Simo ja Lara, sen jälkeen Veeran kanssa kävely/juoksulenkki.

Tää kuva on otettu aiemmin kun oltiin Veeran kanssa metsälenkillä :)

19.00 Koulujuttuja.

19.30 SALKKARIT! :D Päivän kohokohta. Vähän vielä iltatoimia ja telkkarin katsomista.

Illalla viimeisenä hammaspesu, vähän räjähtänyt minä ja sekanen kylppäri :D

21.30 Koirat kainaloon ja unille :)


perjantai 3. toukokuuta 2013

#107 Vapauden riemua

Tänään olin laiskalla tuulella enkä jaksanut lenkittää koiria kovasta päänsärystäni johtuen joten hurautin autollani Kojonkulmalle vanhempieni luokse. Juoksutettiin koiria äidin kanssa ja voi että kyllä ne nautti olostaan! Lopputuloksena oli kolme väsynyttä, läähättävää ja janoista kettuterrierilasta - sopii täydellisesti väsyneelle äipälle ;)

Viikonloppuna luvassa lopultakin erikoispostaus ja alkuviikosta onkin vuoro kertoa meidän uudesta tulokkaasta, joka saapuu viikon päästä Suomeen! Sunnuntaina lähdetään näytelmiin joten varmasti postausta niistäkin karkeloista luvassa :) Hauskaa viikonloppua kaikille lukijoille ja rapsutuksia kaikille Suomen kettuterriereille!

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä olisi taidonnäyteitä tämän päivän riehumisista :)