maanantai 11. joulukuuta 2017

#185 Vuosi 2017

Hei!

On hieman kliseistäkin sanoa, että ompas aika mennyt nopeasti, mutta tässä suhteessa se on totta!  Viimeisestä blogipäivityksestä on kulunut aikaa yli puolitoista vuotta. Silloin elettiin maaliskuuta 2016, ja Pulma oli viimeisillään kantavana. Pulma tekikin hienon pentueen kasvattajalleen Johannalle kennel Foxrodiin. On ollut hienoa päästä itsekin seuraamaan Pulman pentueen kehitystä, niistä on kasvanut hienoja nuoria koiria! Meillä oli oudon hiljaista kotona koko kevään, en edes muista koska kotona olisi asustellut vain yksi koira. Kesäkuussa Pulma palasi takaisin kotiin ja oli kyllä ihana saada meidän ilopilleri takaisin :)


Kuluneet vuodet Paimiossa ovat olleet koiraharrastuksen osalta hyvin rauhaisaa eloa. Koirien kanssa olemme keskittyneet lähinnä agility-harrastukseen, josta onkin tullut meidän ykköslaji. Agilitykärpänen on puraissut siis oikein kunnolla! Olen treenannut tämän vuoden molempien koirien kanssa, mutta Veeralla pääsin intensiivisemmin aloittamaan treenit vuonna 2016 kun taas Pulma oli äippäloman takia poissa pelistä silloin. Veera sai siis vähän etumatkaa harjoituksiin ja taitaa jo kaikki esteet, kontaktit ja kepit, mutta Pulma tulee kovasti perässä ja on osoittautunut erittäin hyväluonteiseksi koiraksi agilityyn! Sillä on todella hyvä estehakuisuus ja lisäksi siinä on se agilityyn tarvittava palo hommaan. Veera on ehkä enemmän sellainen "teen jos saan palkan"-koira, Pulma tekee kaiken palkoista viis, toisinaan pyytämättäkin. Agilityssä onkin ollut itsellä haasteellisinta kun koirat ovat niin erilaisia luonteeltaan - se mikä toimii toisella, ei toimikaan toisella. Tästä sainkin ajatuksen, josta ajattelin teille kirjoitella paremmin toisella kertaa!

Vaikka koirapuolella onkin ollut tänä vuonna hiljaisempaa, on omassa elämässäni tapahtunut isojakin juttuja. 22.7.2017 sanoin Paimion kirkossa tahdon ihanalle miehelleni ja minusta tuli Rouva Mäkitalo :) Hääpäivämme oli ikimuistoinen ja ihana kaikinpuolin, yksi kesän hienoimmista keleistä osui juuri meidän päivään. Häiden jälkeen lähdettiin häämatkalle Kreikkaan, josta lasketeltiinkin suoraan takaisin arkeen. Voi kun voisi palata takaisin Kreikan lämpöön, nämä loska -ja vesisadekelit Suomessa eivät houkuttele yhtään!

Meillä oli pentusuunnitelmia nartullemme Laralle viime vuonna, mutta kahdessa juoksussa epäonnistuneiden astutusyritysten jälkeen luovuin toivosta sen suhteen ja totesin, että luonto on tässä kohtaa päättänyt toisin. Lara on täysin terve, hyväluonteinen -ja rakenteinen koira mutta jostain syystä sen astuttaminen ei ole onnistunut. Koirien pitää pystyä lisääntymään luonnollisesti, ilman ihmisten apua. Lara täytti syksyllä jo kuusi vuotta, joten ikääkin ensisynnyttäjäksi alkaa olemaan. Epäonnistuneiden yritysten jälkeen tulin siihen tulokseen, että annetaan olla. Pettymys on ollut valtava ja sen käsitteleminen on vienyt aikaa, olin haaveillut pitkään yhdistelmästä jossa Lara olisi ollut emänä enkä tule sitä pentuetta koskaan saamaan. Mutta tätä tämä kasvatustyö on, pettymykset kuuluvat myös elämään.


Ensi vuodelle olisi tarkoitus saada vuosien tauon jälkeen pentuja taloon! Tarkoitus olisi astuttaa Pulma mahdollisesti seuraavasta juoksusta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, pennut näkevät päivänvalon syksyllä 2018 :)

Vietämme tänä vuonna joulun ja uudenvuoden kahdestaan koirien kanssa Rukan mökillä. Koirat lähtevät siis myös lomareissuun mukaan. Pulmalle tämä on ensimmäinen kerta pohjoisessa, Veera on joskus nuorempana ollut kertaalleen mukana. Autossa on onneksi hyvät tilat molemmille koirille, siellä heidän kelpaa matkustaa meidän kanssamme mökkeilemään. Ladataan akkuja ja nautitaan talvisista maisemista vuodenvaihteen yli, niin jaksaa sitten taas arkea ja kiirettä tammikuussa!

Emmi & koirat

Kiitos kuvasta Saara!