Viime viikonloppu oli aivan katastrofaalinen meidän suhteen. Lara tuli kipeäksi torstai-illalla ja perjantai vietettiin sen kanssa Raision Koirakissaklinikalla tiputuksessa. Koko viikonlopun ja vielä alkuviikonkin Lara oli ihan vetelä ja söi huonosti. Kuitenkaan koirasta ei löytynyt kliinisessä tutkimuksessa, verikokeista tai röntgenkuvista mitään. Ilmeisesti sillä oli vain joku vatsapöpö kun se ei syönyt ja oksenteli pariin otteeseen. Onneksi Lara on nyt kunnossa ja selvittiin säikähdyksellä.
Simon kanssa oli alunperin suunnitelmissa suunnata tänään Hyvinkään pentunäytelmiin mihin olin sen ilmoittanut, mutta päätin jättää nämä kekkerit välistä sen kanssa. Simo on tällä hetkellä huonossa kasvuvaiheessa ja edelleenkään en ole täysin tyytyväinen sen korviin joten niitä vielä fiksaillaan hitusen. Lisäksi loukkasin vasemman käden peukaloni leikkaamalla kuorimaveitsellä ja sormesta lähtikin kunnon palanen irti... Joten koiran handlaaminen ei onnistu toistaiseksi ainakaan. Seuraava näyttely onkin Tampere KV parin viikon päästä joten toivottavasti peukalo paranee siksees tai joudun hankkimaan koirille handlerit sinne.
Ilmoitin Veeran TOKO-kurssille Raisioon joka alkaa ensi viikon tiistaina. Me ollaan nyt varmaan kuukausi laiskoteltu eikä olla treenattu TOKOa oikeastaan yhtään muutamia lyhyitä pätkiä lukuunottamatta. Tauko tuli hieman huonoon väliin koska päästiin jo sisätreenien ansiosta niin hyvään treenivireeseen mutta huonot kelit ja omat kiireet ovat pakottaneet tauolle. Nyt kuitenkin kevät on vihdoinkin täällä joten treenit voivat alkaa ja toivottavasti päästään jo pian johonkin möllikisoihinkin starttaamaan!
Oikein ihanaa viikonloppua lukijoille ja käykäähän nyt tykkäämässä Kennel Emmetfoxista Facebookissa jos ette vielä ole käyneet! Tästä pääset sivulle!
 |
| Tytöt ei olisi nousseet aamulla millään ylös sängystä! :) |
ää mitäköhän tässä nyt sanois.. oon niin onnellinen että oon löytäny tän blogin! Mullakin oli oma sileäkarvainen kettuterrieri, mutta se piti lopettaa puolisen vuotta sitten.. En pysty koskaan lukemaan tätä blogia kauaa, mutta päädyn aina kyyneleet silmissä tuijottamaan tuota bannerin yläkulmassa tapittavaa koiraa...♥ Näyttää niin samalta ku oma entinen koira, jota mulla on niiin kova ikävä... ää mää vaan itken tässä eikä sua varmaan pahemmin kiinnosta :'d toisaalta oon ilonen että oon löytäny tän, mutta toisaalta tää herättää niin paljon muistoja ja ikävää.. päädyn joka ikinen päivä tänne blogiin, ja unelmoin että ehkä vielä joskus saan mun rakkaimman takas ♥
VastaaPoistaää vitsit nuo on maailman hellyttävimpiä otuksia ♥ Ole onnellinen että sulla on tollasia kultakimpaleita, ymmärrät varmaan miten hurjan paljon noita voi ikävöidä kun luopumisen aika tulee.. :( Kuulostan varmasti joltain rasittavalta 7 vee pikkulikalta, oon 17 mutta teki vaan mieli vähän purkaa tuntemuksia, ja kertoa mitä tää blogi mulle merkitsee :D
Oon tosi pahoillani sun koiran puolesta, parhaasta ystävästä luopuminen on aina hirveä pala! Tarkoititko tuota vasemmassa yläkulmassa tapittavaa kettuterrieriä? Se on nimittäin Mette, joka kuoli 7kk ikäisenä jäädessään meidän kotipihalla auton yliajamaksi... Joten voin hieman samaistua tuskaasi. Vaikka Meten kuolemasta on kohta kolme vuotta joka kerta kun katselen kuvia/videoita siitä kyyneleet tulevat silmiini. Tapahtuneen jälkeen olen yrittänyt muistaa nauttia jokaisesta päivästä näiden ihanien hännänheiluttajien kanssa ja olla kiitollinen siitä että ne ovat osa elämääni <3 Ihana kuulla että blogiani lukee muutkin kuin minä itse ja siitä tykätään, se antaa itselle taas uutta energiaa kirjoitella uusia kirjoituksia! :)
Poista