maanantai 28. joulukuuta 2015

tiistai 8. joulukuuta 2015

#182 Voittaja 2015

Tänä vuonna piipahdettiin Messukeskuksessa Voittaja 2015-näyttelyssä myrskyisenä itsenäisyyspäivänä. Kyseinen näyttelyviikonloppu on tullut jo perinteeksi, neljä viimeistä vuotta ollaan siellä edustettu vähintään yhtenä päivänä. Tänä vuonna reissuun lähti koirista ainoastaan Pulma, viime vuoden Helsinki Juniori Voittaja, oikealta nimeltään siis Foxrod Treasure To Emmetfox. Frank viettää ansaittua vapaata näyttelyistä, jatketaan hänen kanssaan sitten taas ensi vuonna.

Pulma esiintyi hienosti nuorten luokassa ollen AVO ERI2, tuomarina Dan Ericsson Ruotsista. Pulman arvostelu oli oikein todenmukainen; Koiralla on erittäin hyvä kroppa ja hieno ylälinja, mutta sen kuono saisi olla pidempi ja korvat pienemmät, ja se saisi kannatella korvansa liikkeessä paremmin. Tyytyväisiä ollaan tähän tulokseen, ei me voittoa lähdetty hakemaan vaan taas lisää kehäkokemusta ja rutiinia koiralle :)


Oli mukava tavata kettuterrieriväkeä ympäri Suomea, messarissa tulee aina nähtyä niitäkin ketkä muuten eivät täälläpäin näyttelyissä liiku. Paljon tuttuja tuli moikattua ja kuulumisia vaihdettua, oli mukava nähdä! :)

Kehässä piipahti molempina päivinä myös kasvattini Emmetfox Diamond Heart "Osku" omistajansa ja handlerinsa Merja Rinta-Koskelan kanssa. Lauantaina Tiina Taulos arvosteli Oskun tuloksella AVO ERI1 SA ja sunnuntaina Ericsson tuloksella AVO ERI2. Ei huonosti vasta hiljattain kaksi vuotta täyttäneeltä urokselta. Osku metsästääkin nyt viimeistä sertiään näyttelyissä, se on siis sertiä vaille Suomen muotovalio.


Eilen viestiä kantautui puhelimeeni, että Osku oli päässyt Helsingistä kotiuduttuaan heti "oikeisiin töihin" ja saanut saaliikseen ensimmäisen kettunsa! Oskua käytetään siis metsästykseen ja aiemmin sillä on saatu supikoiria. Hienoa työtä!

maanantai 21. syyskuuta 2015

#181 Liebster award


Sain ystävältäni Saaralta Liebster award-palkinnon ja haasteen. Tehtävänä on vastata yhteentoista palkinnon antajan kysymykseen, sen jälkeen keksiä itse yksitoista uutta kysymystä ja haastaa uudet Liebster award-palkinnon saajat. Kiva tapa nostaa uusia, tuntemattomia blogeja omalta lukulistalta muidenkin tietoisuuteen, joten ei kun tuumasta toimeen!

1. Mikä sai aloittamaan blogin pitämisen?
Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Lisäksi aktiivinen koiraharrastus ja kasvatustoiminnan aloittaminen antoivat lisäpotkua blogin perustamiselle, tarvitsin kanavan jota kautta jakaa ajatuksia, kuvia, tarinoita näyttelyreissuista, mainostaa tulevia pentueita jne. Tämä blogi on ollut pystyssä vuodesta 2012, ja aluksi se oli yhdistetty hevos/koirablogi. Nykyään pidän kahta blogia, kennelin blogia ja sitten hevoseni Fanin blogia 

2. Viisi vinkkiä ihmiselle, joka haluaa aloittaa blogin pitämisen? Otan itse niistä neuvoista vaarin ;)
  1. Siisti ulkoasu. Se vetää ihmisiä puoleensa ja toisaalta, liian räikeä tai häiritsevä, toimimaton ulkoasu karkottaa potentiaaliset lukijat ennenkuin he pääsevät edes lukemaan tekstejäsi.
  2. Kiinnitä huomiota blogisi kirjoitusasuun ja oikeinkirjoitukseen. Itse olen tarkka oikeinkirjoituksessa ja minua häiritsevät blogit, joissa on hirveästi kirjoitusvirheitä (väärinkirjoitukset, yhdyssanavirheet, liiallinen murteen/puhekielen käyttö).
  3. Panosta postauksiin - laatu korvaa määrän!
  4. Hyvälaatuiset kuvat piristävät aina postauksia, panosta kuviin.
  5. Varaudu siihen, että bloggaus koukuttaa ja kohta huomaat viettäväsi illat tietokoneen ääressä postauksia kirjoitellen! 
3.  Mitä haluaisit muuttaa maailmassa?
Monissa maissa ihmisten asennetta ja kulttuuria eläimiä kohtaan. Minusta ei ole mitään hirveämpää tai julmempaa tässä maailmassa, kuin viattomien eläinten huono kohtelu.

4. Mikä on parasta mitä olette kokeneet?
Parasta mitä elämässäni olen tähän mennessä kokenut on rakkaus. Ei pelkästään minun ja Mikon välinen rakkaus, vaan myös se rakkaus ja ilo minkä saan rakkailta eläimiltäni. Kun näen koirieni silmistä sen vilpittömän ilon ja rakkauden, kun hevoseni katsoo minua lempeillä silmillään. Se on sellaista sanomatonta rakkautta :)

Sanatonta rakkautta < 3

5. Mitä haluaisitte vielä kokea?
Paljonkin kaikkea! Vaikka onhan tässä tullut jo yhtä jos sun toistakin koettua nuoreen ikään nähden... Ehkä seuraavaksi voisi kokea miltä tuntuu kun ensimmäisestä omasta kasvatista tulee Suomen muotovalio! ;)

6. Kappale, joka saa sinut hymyilemään?


7. Paras vuodenaika ja miksi?
Pidän kaikista vuodenajoista, mutta kyllä voiton vie kesä. Aurinko, lämpö, loma. Ei sitä tarvitse sen enempää selittää :)

8. Teetkö juuri sitä työtä, mitä olet aina halunnutkin?
Sanotaanko nyt näin, että en osaisi kuvitella tekeväni työtä missään muussa firmassa kuin missä nyt työskentelen, meidän perheyrityksessä. Toivon kuitenkin että saan jossain kohtaa enemmän vastuuta yrityksestä.

9. Jos sinulla on huono päivä, mikä saa päivän kääntymään paremmaksi?
Eläimet ja Mikko. Vaikka päivä olisi kuinka huono, kun pääsen kotiin ja käperryn Mikon kainaloon koirat ympärilläni, ei mikään voisi olla enää huonosti. Toisinaan huono päivä kääntyy jo tallireissun aikana hyväksi, hevosen rauhoittava seura saa mieleni piristymään yleensä aina. Toisinaan huono päivä tarvitsee rankan juoksulenkin koirien kanssa, liikunta on oiva keino purkaa pahaa mieltä.

10. Mikä on arjessasi parasta?
Kaikki! Joku vamaan pitäisi minua hulluna, jos tietäisi meidän arkipäivistä. Aamulla lähden töihin 6.45 ja illalla 20-21.00 olen kotona. Kaikki illat menee koirien ja hevosten kanssa :) Parasta arjessa on myös se, että saan jakaa sen ihanan miehen ja ihanien eläinten kanssa!

Meidän perhe :)

 11.  Mitä tekisit ajallasi, jos ei tarvitsisi huolehtia työnteosta tai mistään "pakollisesta"?
Oikeasti en osaisi kuvitella elämää ilman työntekoa, töissä käyminen rytmittää elämän sopivasti ja antaa haastetta. Mutta jos töissä ei tarvitsisi käydä, luultavasti harrastaisin 24/7 sitten vaan :D Jos rahasta ei olisi pulaa, luultavasti ostaisin toisen hevosen ja pari koiraa lisää, ja panostaisin niiden kanssa treenaamiseen ja kasvatustoimintaan nykyistäkin enemmän!


Olen nyt hieman tylsä ja katkaisen meidän kohdalta Liebster Awardin tähän! Lähes kaikki blogit joita tähän suunnittelin oli jo saanut haasteen ja sen tehnyt, joten en turhaa lähde heitä uudestaan näihin haastamaan :) Kiitos Saaralle palkinnosta ja toivottavasti näiden kysymysten ja vastausten avulla opitte hieman lisää taas minusta!


maanantai 17. elokuuta 2015

#180 Turun Elonäyttely

Tänä kesänä näyttelyitä on kierretty ihan mukavan tasaisella menestyksellä, ei mitään suuria voittoja muttei mitään mielettömiä tappioitakaan. Frank on Salon näyttelyn jälkeen ollut kehässä kolmesti: PU2 x 2 ja ROP. Pulma on käynyt samaisissa näytelmissä tuloksilla EH ja PN2 x 2.

Turun elonäyttely oli viimeinen etappi ennen pientä taukoa näyttelykehistä, syksymmällä mennään varmaankin taas muutamiin näytelmiin ennen messaria mutta ainakin kuukauden päivät koitetaan pysyä kotosalla tai ainakin poissa kehistä.

Tuomarina Turun näyttelyssä oli tanskalainen Marie Pettersson. Sileitä kettuja kehään oli ilmoitettu yhteensä seitsemän. Frank veti porukasta pisimmän korren napaten koko potin, VAL ERI1 SA PU1 ROP. Pulma oli hienosti NUO ERI1 SA PN2 VASERT ja samalla taisi olla neidin neljäs varaserti. Varsinaisia sertejä sillä on plakkarissa vasta yksi, mutta eiköhän niitä sertejäkin ala tippumaan jossain kohtaa. Kehäesiintyminen parani huimasti verraten viime kertaan Kurikassa, Pulmaan vaikuttaa selkeästi hormonit ja Kurikassa ne painoivat neidin mieltä kovasti.

Ryhmässä ei menestystä Frankille tullut, mutta Frank osoitti taas mistä tosijenkit on tehty - pitkä ja kuuma näyttelypäivä ei vielä edes ryhmäkehässä hidastanut herraa vaan se paineli kahden kettarin verran edellä minusta pää ylväänä kantaen kroppansa ja liikkuen upeasti. On se vaan The Koira isolla T:llä < 3

Seuraavana vuorossa olisi Frankin lonkkakuvaus tällä viikolla. Näitä kuvia on odotettu/jännitetty jo hetken aikaa, mutta pian ollaan viisaampia siitä millaiset lonkat tämä nuori mies omistaa! :) Frankin silmät ja polvet onkin tutkittu jo aiemmin terveiksi.

Frank ylpeänä voitostaan :)

maanantai 27. heinäkuuta 2015

#179 Nyt se on virallista

Kävimme viime viikolla Laran kanssa virallisissa lonkkakuvauksissa, ja tänään tulokset tulivat takaisin jo Kennelliitosta seuraavanlaisina:


Tältä näyttää siis Laran terveystulokset. Silmät ja polvet siltä on tutkittu jo aiemmin terveiksi, mutta nyt vielä lonkat kuvattiin ja tosiaan B/B tulos sieltä tuli. Mitä ymmärsin eläinlääkärin puheista lonkkaluut ovat hienosti tiiviisti lonkkakuopissaan mutta lonkkakuopat saisivat olla aavistuksen pyöreämmät ja symmetrisemmät jotta olisi A/A tulos saatu. Kuitenkin tämä on ihan hyvä tulos ja näitä lonkkia kelpaa kyllä jalostaa eteenpäin.

Tämä koira on kyllä ollut kaikkea sitä mitä koiralta olen uskaltanut toivoa. Oikeasti aina välillä ihan pelottaa että miten tässä vielä käy, kun Lara on ollut niin unelmien täyttymys jo itsessään. Se on luonteeltaan todella selväpäinen, reipas, avoin, äärettömän kiltti, rakastaa kaikkia ihmisiä ja muita eläimiä ja on yksi sopuisimpia kettuterriereitä mitä tiedän. Laumassa pärjää hyvin, ei ole pahnan pohjimmainen muttei mikään pomottelijakaan. Kotona se on lähes äänetön, ei vingu tai vikise, haukkuu hyvin harvoin. Hermorakenne tällä koiralla on siis kunnossa ja helpompaa kotikoiraa saa hakea. Reissukoirana se on täydellinen, matkustaa tuntitolkulla kiltisti boksissaan ja ei turhia stressaa matkoilla. Näyttelyreissut ovat aina olleet miellyttäviä tämän koiran kanssa.

Näyttelyissä Lara on pärjännyt paremmin kuin mitä moni olisi uskonut. Sillä on viisi Suomen sertifikaattia joista viimeinen valioitti sen. Lisäksi sillä on kaksi sertiä toistaiseksi ainoalta ulkomaan reissultaan, Latviasta sekä yksi CACIB kyseisestä maasta. Varsinkin ulkonäyttelyissä tämä koira osaa pistää parastaan, ja luulenpa, että se kompensoi rakenteellisia heikkouksiaan hyvillä liikkeillään. Sen liikkumisesta näkee että koira on rakenteeltaan terve.

Metsällä sitä olen käyttänyt hyvin säästeliäästi. Nuorempana edessä siintävä valioituminen ja myöhemmin tulevat pennut ovat laittaneet minut araksi kyseisen koiran metsästyskäyttöä ajatellen. Lara voisi olla muutaman sentin matalampi niin sen olisi helpompi työskennellä maan alla. Intoa sillä kuitenkin riittää ja olen nähnyt sen työntyvän sellaisista rei'istä maan alle etten olisi uskonut sen ihan heti niistä mahtuvan. Tyhjiä luolia se tarkastaa todella hyvin, se kiertää luolastoja tarkkaan ennenkuin tulee ulos. Riistan kanssa se työskentelee haukkuen lähietäisyydeltä, putkilla se oli nuorempana hyvinkin lupaava mutta myöhemmin käytettyäni sitä luonnonluolilla sen into putkityöskentelyyn hieman katosi. Laran emä oli käyttövalio luonnonluolilla ja sillä on metsästyskäytössä sisaruksia, joten kyllä siellä oikeanlaisia käyttöominaisuuksiakin löytyy.

Nyt vaan odotellaan, että Laran juoksut alkaisivat. Olen tätä pentuetta suunnitellut nyt puolitoista vuotta, joten voitte kuvitella kuinka innoissani tästä olen. Vielä pitäisi kuitenkin hetki malttaa odottaa, että päästään tosi toimiin :)


torstai 9. heinäkuuta 2015

maanantai 22. kesäkuuta 2015

#177 Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

"Kiitollinen, siunattu, onnellinen.
Matkannu tänne ohi ongelmien.
Mietin miten mä ansaitsen tän kaiken,
mitä ikinä uskalsin toivoa, mä sain sen."

Päällimmäiset fiilikset Salon kaikkien rotujen näyttelystä. Joskus sitä pitää ihan nipistää itseään, että herään miettimään miten hyvin meillä oikeasti nyt menee. Koirat on loistavassa kunnossa, ne on elämänsä voimissa, ja itselläni henkilökohtaisessa elämässä ei voisi olla asiat paremmin. Siksi pitääkin muistaa olla kiitollinen jokaisesta päivästä ja tästä elämästä, joka minulle on suotu.

Saloon lähdettiin uudesta kodista Paimiosta vain noin puoli tuntia ennen kuin piti paikan päällä olla, ihanaa kun on nyt niin paljon näyttelyitä lähellä kun asutaan täällä Varsinais-Suomessa! Sileäkarvaiset olivat kehässä ensimmäisenä heti 9.00 joten aikaisin saimme matkata kohti Saloa. Sileitä oli ilmoitettu kehään kymmenen kappaletta, tosin loppu viimein niitä esitettiin siellä yhdeksän.

Pulma oli nyt toista kertaa nuorten luokassa johon oli ilmoitettu kaksi muuta narttua samaan luokkaan. Toinen heistä oli Pulman upea sisko Typy, joka nappasi RYP4-sijan Raumalla. Olin hieman pessimistinen siis Pulman pärjäämiselle, onhan se siskoaan vaatimattomampi ja pienempi. Turhaan kuitenkin manasin etukäteen sen tappiota, lopulta tuomarimme Leonard Philomena valitsi Pulman luokkavoittoon erinomaisena sekä jakoi tälle luokan ainoan ja itseasiassa koko narttukehän toisen SA:n! Paras narttu kehässä Pulma sai kuitenkin tyytyä toiseen sijaan, kun avoimen luokan narttu nappasi voiton ja sertin. Ei silti huonosti ollenkaan, meidän porukan paras narttujen tulos kuitenkin :)

Uroksissa Johanna handlasi Frankin hienosti luokkavoittoon kera SA:n ja lopulta urosten voittoon ja sieltä se tuli, viimeinen valioitumiseen tarvittava serti!! Frank oli hieman ihmeissään mitä me huudetaan ja parutaan kehässä mutta kyllä täytyy sanoa että itselleni tuo Frankin valioituminen oli todella koskettava hetki. Pääsin itsekin nauttimaan uudesta valiostamme iltapäivän ryhmäkehiin, jossa jo rotutuomaroinnin suorittanut Leonard Philomena valitsi Frankin seitsemän parhaan joukkoon terrieriryhmässä! Ei huonosti siis ollenkaan meidän jenkiltä! :)

Nyt on sitten Frank lopultakin Suomen muotovalio! Tämä ei kylläkään tarkoita sitä että kehät olisivat meidän osalta historiaa, kuten jo Facebookiin kirjoitin, tämähän on vasta alkua ;) Kehiä kierretään koko kesä ympäri Suomea ja loppuvuodesta suunnataan ulkomaille. Toivottavasti muutaman vuoden päästä Frankin nimen edessä on muutama muukin valionarvo.

Frank on koirana minulle äärettömän tärkeä. Kun se tuli Suomeen, se muutti heti luokseni. Se ei ollut tottunut sellaiseen kotikoiran elämään jota meidän muut koirat viettivät täällä Suomessa. Sille piti opettaa paljon kaikkea perusjuttuja, ja sen kanssa on tehty iso työ että ollaan päästy siihen pisteeseen missä se on nyt. En tietenkään voi ottaa kaikkea kunniaa itselleni, vaan Frank on yhteistyökoira isolla Y:llä jonka takana on todellinen tiimi: Omistajat eli minä, Johanna sekä äitini, sen "äippä ja iskä" eli Jenna ja Ilkka, kasvattaja Anne, sekä Dean, joka toi sen luoksemme Suomeen. Kiitos koko tiimille että olette olemassa, ilman teitä ei oltaisi nyt tässä. Pyyhkimässä onnenkyyneliä :)

Matka jatkuu, meidän tarina on vasta alussa.



perjantai 22. toukokuuta 2015

#176 2015

Seuraavaksi olisi tarkoitus hieman näin kesän kynnyksellä ynnätä ylös mitä kaikkea suunnitelmia, toiveita ja tavoitteita tälle vuodelle olen asettanut. Tämä postaushan olisi pitänyt toteuttaa jo vuoden alussa, mutta sattuneista syistä blogi ei sillon vielä ollut hengissä joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Frankin valionarvon viimeisteleminen

Ensimmäinen ja ehkä tärkein tavoite nyt kesän näyttelykaudelle on saada Frankista Suomen muotovalio. Sillähän on neljä sertiä jo viime näyttelykaudelta, mutta viimeistä sertiä on nyt metsästetty muutamasta näyttelyistä toistaiseksi tuloksetta. Frankia on ilmoitettu nyt todella moneen näyttelyyn joten sen kanssa päästään reissaamaan ja kiertämään kehiä oikein kunnolla tänä kesänä, ja toivon mukaan pian päästään juhlimaan uutta Suomen muotovaliota! :)




Pulmalle näyttelykokemusta ja ehkä jotain muutakin

Frankin ohella toinen ahkerasti näyttelyitä kiertävä koira meillä on Pulma. Pulmaa on ilmoitettu samoihin näyttelyihin kuin Frankiakin joten se saa rutkasti kokemusta näyttelyistä kesän aikana ja toivon mukaan jostain paikasta olisi kotiinviemisenä muutakin kuin lisää kokemusta ja kivoja reissumuistoja :)

Näitä lisää kiitos ;)


Laran astuttaminen ja pennut

Tämä vuosi tulee toivon mukaan huipentumaan siihen että meillä on kotona uusi Emmetfox-pentue kasvamassa. Laran pentuja olen suunnitellut jo lähes puolitoista vuotta, mutta olosuhteiden pakosta pennutusta on pitänyt siirtää aina tähän hetkeen asti. Nyt kuitenkin sulhanen on löytynyt, enää odotetaan juoksua alkavaksi ja sitten laitetaan pieniä Laroja aluille :) Juoksujen pitäisi alkaa syys-lokakuussa joten hetki pitäisi vielä malttaa odottaa. Toistaiseksi sulhanen pysyy arvoituksena, mutta se tieto tullaan julkaisemaan sitten kun yhdistelmä on onnistuneesti laitettu aluille! Pennuista toivon vahvoja niin luustoltaan kuin kropaltaankin, jänteviä, hyväluonteisia harrastuskoiran alkuja.




Pentutapaaminen loppukesästä

Valitettavan vähän olen kiireisessä elämässäni Tampereella ehtinyt pitämään yhteyttä kasvatinomistajiin ja siksi olisikin tarkoitus järjestää pentutreffit Paimiossa loppukesästä kun saadaan koti sellaiselle mallille että sinne kehtaa ihmisiä pyytää :) Tarkoitus olisi taas nähdä koiria ja omistajia ja vaihtaa kuulumisia rauhakseltaan. Lisäksi voitaisiin taas tehdä jotain kivaa koirien kanssa esimerkiksi verijälkien tai vaikkapa tokoilun parissa!

Pentutapaaminen kesällä 2014


Muita tavoitteita ja toiveita vuodelle 2015

Tietysti suurin ja tärkein toive loppuvuodelle olisi että kaikki koirani niin kotona kuin maailmallakin pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina kuten ne tällä hetkellä kaikki ovat. Tietysti yksi toive kasvattajana on upean kasvattini Emmetfox Diamond Heartin eli tutummin Oskun valionarvon viimeistely syksyllä koiran täytettyä kaksi vuotta. Sillä on sertejä kasassa viime kaudelta hyvä määrä joten enää odotellaan iän täyttymistä jonka jälkeen viimeisen sertin metsästys alkaa.

Lisäksi toiveissa olisi että päästäisiin treenaaman koiria myös LUT-putkille ja myöhemmin sitten talvella metsällekin. Viime vuonna ja tänä vuonna on harmittavan vähän tullut treenattua koiria, ja siksi tarkoitus olisikin nyt saada koirat taas treeniin ja käyttöön etteivät mene ihan hukkaan kotona makoillessa.

Tampereella kivasti alkanut agilityharrastus olisi tarkoitus myös siirtää Turun suunnalle ja löytää Turun seudulta kiva seura jonka treeneihin päästä mukaan taas treenaamaan. Varsinkin Pulma on väläytellyt varsin lupaavia pätkiä agilityssä ja lisäksi sen energiamäärälle tekee ihan hyvää päästä purkamaan virtoja agilityradoille!


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

#175 Remonttipuuhissa

Viime viikonloppu (pitkä sellainen, torstaista sunnuntaihin) sujui remonttia tehden uudessa Paimion kodissa. Wc kokee täydellisen muodonmuutoksen, seinät saavat vähän uutta maalia ja tapettia pintaansa ja keittiötäkin fiksaillaan hieman. Ihanaa tehdä kodista sellainen enemmän itsensä näköinen, vaikka kaikki onkin aika uudenkarheaa (talo on valmistunut 2013) jokaisella on omanlaisensa maku.

Mukana remonttipuuhissa olivat tottakai myös Pulma ja Veera. Koirat näkivät torstaina ensi kertaa uuden kotinsa ja ottivat uuden kodin vastaan iloisesti. Veera tapansa mukaan nautti auringosta tirsaa ottaen koko viikonlopun milloin missäkin huoneessa, Pulma sen sijaan oli mukana kaikessa mitä teitkin ja teki vähän jäyniäänkin siinä sivussa. Pulma mm. oli apulaismaalari (yritti työntää naamansa maalipurkkiin, varastaa pensselin, haistella vastamaalattua seinää), teippausmestari (varasti maalarinteippirullan ja pureskeli sen täyteen hampaanjälkiä), tapetoija (yritti maistaa liisteriä ja repiä liisteröintitelaa) ja tietysti siivooja (kantoi ja söi lattialta kaikkea mahdollista minkä kerkesi) :D

Viikonloppuna käytiin ensimmäistä kertaa kävelemässä tulevilla lenkkipoluillakin ja ne olivat kyllä itselleni positiivinen yllätys. Meidän takapihalta lähtee suoraan polku metsään hiekkaradalle, joka on noin 5-6 kilometriä pitkä ja siellä saa rauhassa lenkittää koiria. Lisäksi tässä alueella on tosi paljon erilaisia maastoja, teitä ja polkuja joissa saa tehtyä erilaisia lenkkejä. Kun lenkkeilee joka päivä useamman kertaa on kiva, että on useampia vaihtoehtoja ja ettei tarvitse aina kulkea edestakaisin samaa tietä. Koiratkin nauttivat kun pääsivät metsään kävelylle, ne ovat aina ihan innoissaan metsässä :)

Muutama kuvakin tuli räpsäistyä meidän remonttiapulaisista, kodista/asunnosta ei ole luvassa kuvapaljastuksia tässä vaiheessa mutta ehkä sitten kun saadaan muutto tehtyä tänne bloginkin puolelle jokunen kuva kodista tulee!







maanantai 11. toukokuuta 2015

#174 Näyttelykausi 2014

Koska blogi on pitänyt hiljaiseloaan lähes koko viime vuoden, ajattelin kertoa teille meidän viime vuoden näyttelykesästä tai kaudesta. Aikalailla näyttelyt ajoittuvat kevääseen/kesään/alkusyksyyn, talvisin ei paljon näyttelyitä järjestetä ja itseäni ei hallikisat niin kiinnosta. Palataan siis hetkeksi viime vuoteen ja näyttelyihin, niihin joissa Emmetfoxin koirat pärjäsivät :)

Ryhmänäyttely Riihimäki 17.5.2014
Frankin ensimmäinen ulkonäyttely. En muista koska olisin viimeksi jännittänyt näyttelyissä niinkuin täällä! Frank ei ollut vielä loistanut kehissä ja se oli talven aikana saanut hirmuisesti lisää massaa ja näytti upealta. Tuomarimme George Schogol huomasi sen myös ja Frank oli rotunsa paras saaden ensimmäisen sertinsä!



Kaikkien rotujen näyttely Rauma 17.5.2014
Samaan aikaan Raumalla Osku, eli oikealta nimeltään Emmetfox Diamond Heart putsasi pöydän ollen ROP kera ensimmäisen sertinsä omistajansa Merjan handlaamana! Kasvattaja oli haljeta ylpeydestä :)



Kaikkien rotujen näyttely Järvenpää 24.5.2014
Heti seuraavana viikonloppuna oli tiedossa Frankilla seuraava näyttely. Päivä oli ihan mielettömän lämmin ja poltinkin itseni helteessä aika taitavasti... Sää oli siis yhtä hieno kuin päivän tuloskin: ROP ja SERT! Tuomarina Päivi Eerola.



Kaikkien rotujen näyttely Tuuri 25.5.2014
Oskukin pääsi heti seuraavana viikonloppuna jatkamaan upeasti alkanutta näyttelyuraansa omistajansa Merjan kanssa, tuloksena VSP ja SERT :)



Kaikkien rotujen näyttely Pöytyä 14.6.2014
Frank esiintyi Pöytyällä upeasti. Se keskittyi 100%:sesti minuun ja esiintyi tuomarillemme Jetta Tschokkiselle upeasti. Tuloksena PU2 & VASERT.




KV Pori 15.6.2015
Osku osallistui ensimmäiseen kansainväliseen näyttelyynsä tuloksella PU3 & SERT. Tässä kohtaa kasvattaja tirautteli jo onnenkyyneliä kotona, tämä nuori uros oli osallistunut kolmeen näyttelyyn tuloksena joka näyttelyistä serti, upea koira ja ihana aktiivinen koti! :)



Maailman Voittaja 9.8.2014
Helsingissä pidettiin viime vuonna maailman voittaja-näyttely johon itse en valitettavasti päässyt osallistumaan koska olimme ystäviemme häissä. Emmetfox koirat olivat kuitenkin edustettuina, Osku juniorikehässä ERIn arvoisesti ja Frank nuorten luokassa ja miten hän itsensä edustikaan: luokkavoittoon ja viiden parhaan uroksen joukkoon!!




Raisio kaikkien rotujen näyttely 16.8.2014
Raisiossa sain kokea mahtavia ja ainutlaatuisia hetkiä, kun Frank oli ensin rotunsa paras sertin kera ja tämän jälkeen se sijoittui isossa terrieriryhmässä kolmanneksi irlantilaistuomari Cathy Neillin arvostelemana. Handleri oli päivän jälkeen aivan tööt, enterovirus vaivasi kuumeen ja rakkuloiden kera mutta päällimmäinen fiilis oli mieletön onni, Frank on mahtava koira!



Valkeakoski 17.8.2014 (KR)
Sairasteluilta lähdettiin kuitenkin seuraavana aamuna taas näyttelyihin. Tuomarina oli tällä kertaa Shaun Wattson joka valitsi Frankin jälleen rotunsa parhaaksi ja Frank sai neljännen sertinsä. Kehä oli heti aamusta ja allekirjoittanut oli sen verran huonovointinen että ryhmäkehä jätettiin välistä ja suunnistettiin kotiin lepäämään.

Pentunäyttely Turku 14.9.2014
Pulman ensiesiintyminen oli Turun pentunäyttelyssä syyskuussa ja tuomarina rotuspesialisti Jetta Tschokkinen. Ensin Jetta valitsi Pulman rotunsa parhaaksi pennuksi kera kunniapalkinnon, ja terrieriryhmästä Pulma sijoittui vielä kolmanneksi isossa kehässä! Mahtava aloitus lupaavalle nartulle :)



Helsinki Voittaja 6.12.2014
Itsenäisyyspäivänä lähdettiin kahden koiran voimin kohti Helsinkiä. Tuomarina oli Harri Lehkonen ja kehässä ensi kertaa junnuna esiintyi Pulma. Ja Pulma saikin aika mahtavan alun näyttelyuralleen ollen paras juniorinarttu ja täten hän sai tittelin HEjWI-14! Paras narttu-kehässä Pulma sijoittui vielä neljänneksi ja sai varasertin. Omistajat eli minä ja Johanna olimme haljeta ylpeydestä, hieno pieni Pulma :)

Siinä kiteytettynä meidän viime näyttelyvuosi. Nyt kun muistelee viime vuotta, ei voi kun olla tyytyväinen. Ihania onnentunteita tuli koettua, myös karvaita pettymyksiä, mutta sellaista tämä näyttelyharrastus on :) Eikä tämäkään vuosi huonosti ole alkanut, mutta siitä lisää sitten myöhemmin!


PS. Postaustoiveita saa esittää, mitä haluaisitte lukea seuraavaksi?


keskiviikko 6. toukokuuta 2015

#173 Viime kerrasta onkin jo aikaa

Heippa vaan kaikki rakkaat blogini lukijat pitkästä aikaa!

Tämä blogi on elänyt lähes vuoden hiljaiselossa. Omassa henkilökohtaisessa elämässäni on tapahtunut suuria asioita vuoden aikana, ja elämäni on muuttunut kovasti siitä mitä se oli kun viimeksi tätä blogia kirjoitin. Nyt olisi kuitenkin oikea hetki nostaa tämä blogi taas elävien kirjoihin ja alkaa kertomaan teille missä nyt oikein mennään meidän elämässä :) Uusi ulkoasukin saatiin blogiin, sama ulkoasu pitäisi saada vielä nettisivuillekin siirrettyä.

Piti oikein selata vanhoja postauksia taaksepäin jotta pääsin tilanteen tasalle. Olen pitänyt teitä kyllä pimennossa meidän elämästä, sillä viime vuonna en ole julkaissut kuin muutaman hassun postauksen! Asialle tulee nyt muutos :) Aloitetaan siis siitä että tällä hetkellä kennelin toimipiste on Tampereella. Muutin syksyllä 2014 Tampereelle mieheni Mikon kanssa yhteiseen asuntoon, ja sinne muutti myös sillä hetkellä kotona asuneet koirat Veera ja Pulma. Tällä kokoonpanolla ollaan menty nyt tähän päivään asti, ja taas olisi muutto toukokuun lopussa tiedossa. Ostimme Paimiosta aivan ihanan omakotitalon isolla rinnetontilla ja sinne olisi tarkoitus muuttaa. Koirat saavat ihan älyttömästi isommat puitteet asua ja elää, ja olen tosi iloinen jo valmiiksi että pystyn siellä tarjoamaan koirille ja tuleville syntyville pennuillekin paljon paremman kasvuympäristön kuin kerrostalossa.

Ekoja päiviä Tampereella :)

Kennelin koirat voivat kaikki hyvin. Kulunut talvi ei ollut aivan huoleton, kuten olen joskus aiemminkin sanonut näiden koirien kanssa sattuu ja tapahtuu aina! Kaikista kuitenkin selvittiin ja onneksi olen vakuuttanut kaikki koirat, muuten olisi tullut kalliita eläinlääkärireissuja. Veera kävi joulukuussa kohdunpoistossa ja operaatio meni tosi hyvin ja Veera parani siitä hyvin. Kohdunpoistoon päädyttiin lopulta, kun Veeran juoksuja ei puolentoista vuodenkaan jälkeen alkanut kuulumaan. Leikkauksessa todettiinkin Veeran munasarjojen menneen kuolioon. Ne olivat pienen kissan munasarjojen kokoiset.

Veera leikkausta seuranneena iltana, oli vähän titityy vielä tuolloin :(

Frank asuu edelleen siskoni Jennan luona ja voi hyvin. Se on nyt yhtä sertiä vaille muotovalio, edellisviikonloppuna se oli PU3 ja VASERT Harjavallassa, nyt oli valioituminen ärsyttävän lähellä ja silti niin kaukana! Metsästys jatkuu ja toivottavasti tänä kesänä päästään juhlimaan uutta muotovaliota.

Frank Raision näyttelyssä 16.8. ROP & RYP3!

Pulma aloitti näyttelyuransa Helsinki Voittaja-näyttelyssä joulukuussa ollen paras juniorinarttu ja saaden HeJW-14 tittelin! Paras narttu kehässä se oli kovassa seurassa vielä neljäs ja sai varasertin. Tammikuussa Turussa se oli PN2 ja sai ensimmäisen sertinsä. Tuomarina oli Laran aikoinaan valioksi saattanut Attila Czeglédi joka totesi Pulman olevan erittäin lupaava nuori narttu. Tuleva kesä kierretään Pulman kanssa ahkerasti kehiä, lupaavan alun jälkeen on mielenkiintoista nähdä miten se kehittyy ja pärjää kehissä.

Pulma ekoissa pentunäyttelyissä, ROP-pentu ja RYP3!

Lara asustaa nykyään äitini "prinsessana" Kojonkulmalla. Kun meidän vanha koira Bruno jouduttiin lopettamaan, meni koko perhe aivan sekaisin siitä. Simo oli selkeästi masentunut ja kaipasi ystävää, ja äiti oli onneton. Silloin päätin antaa Laran heille Simon seuraksi ja äidin piristäjäksi. Siinä hän on onnistunut oikein hyvin, ja Lara on viihtynyt siellä hyvin. Lara pyörähti tammikuussa Turussa näyttelyissä ollen valioluokan kolmas arvosanalla ERI, mutta näyttelyt jäävät siksees. Seuraavaksi aletaan odottamaan juoksuja alkavaksi, sillä Lara tullaan astuttamaan seuraavasta juoksusta :)

Lara oli meillä Trella hoidossa alkuvuodesta 2015 kun sillä oli juoksut :)

Täytyy oikein alkaa miettimään kenet unohdin mainita mutta tietenkin Simon! Simo voi myös hyvin Kojonkulmalla, sen jälkeen kun vierailimme Timo Talvion luona Helsingissä saatiin Simon mystinen ontuminen kuntoon ja nykyään laiha ja huonokuntoinen Simo on enää muisto vain. Simoa vaivasi lihaskalvon/jänteen revähdus joka saatiin piikityksellä ja levolla kuntoon. Simo onkin nyt upeassa kunnossa ja viettää leppoisia kotikoiran päiviä Kojonkulmalla. Sijoitus/yhteisomistuskoirani voivat myös hyvin, tänä vuonna tulen joitain ratkaisuja tekemään tiettyjen yhteisten projektien suhteen mutta niistä lisää myöhemmin.

Simo ja Lara meillä kylässä joulukuussa :)

Loppuun haluan kiittää kaikkia lukijoita, että olette pysyneet lukijoina pitkästä hiljaisuudesta huolimatta! Toivottavasti pystyn jatkossa pitämään blogin sellaisella tasolla jotta te viihdytte blogini parissa ja jaksatte lukea meidän kuulumisia tulevaisuudessakin :)