Kennel Emmetfox: #100 Sata!

Oli pakko laittaa tuollainen "persoonallinen" otsikko kun tajusin tätä kirjoittaessa että tämähän on sadas postaus blogin historiassa, aika huimaa! Aluksi blogia perustaessani en ajatellut että tulisin bloggaamaan näin kauan mutta nyt kun tätä blogia lukee joku muukin kuin pelkästään minä motivaatio kirjoitella on suuri! Kiitos siitä kaikille lukijoille sekä anonyymeille joita käy muuten blogissa tilastojen mukaan päivittäin melkein 50 :)

Sain keskiviikkona kauan odotetun kameran ja voitte kuvitella miten on loppuviikko sujunut - kuvia ottaessa! Mulla on nyt niin kauhea motivaatio kuvailla ja varsinkin sisällä kuvaaminen on niin ihanaa kun vanhalla kameralla kuvat oli suorastaan surkeita kun sisällä otti! Koirat ovat päässet linssiludeiksi ja nää ensimmäiset kuvat on kaikinpuolin melko koruttomia kun en ole pahemmin jaksanut keskittyä taustoihin / rekvisiittoihin vaan lähinnä räpsinyt kuvia sieltä sun täältä :) Blogin ilme tulee varmasti muuttumaan nyt kun mulla on uus kamera, joka postaukseen olisi tarkoitus saada uusia kuvia ja kuvien laatu paranee melkoisesti kun ei tule enää puhelinkuvia vaan kunnon järjestelmäkameralla kuvattuja kuvia!

Meillä ei ole tällä viikolla ole tapahtunut oikeastaan yhtään mitään ihmeellistä. Ollaan pidetty nyt ihan vallan treenitaukoa niin Simon näyttelytreeneistä kuin Veeran TOKO-treeneistäkin, välillä on hyvä levätä ja jättää koirille "jutut mieleen hautomaan" niin sitten on taas uutta energiaa treeneihin. Oma motivaatio on kyllä myös näillä keleillä ollut miinuksen puolella, nimittäin kevään koittaessa kuraiset tiet ja nurmikot ei houkuta treenaamaan, ei koiraa eikä varsinkaan ohjaajaa. Ohjattuja treenejäkään ei nyt TOKOssa ole ollut koska sielläkin kenttä on ollut huonossa kunnossa. Olenkin alkanut miettimään pitäisikö etsiä paikka jossa pääsisi treenaamaan sisähallissa toisen kerran viikossa? Niin että nykyisessä paikassa treenattaisiin kerta viikkoon ulkona ja toisessa kerta viikkoon sisällä. Täytyy nyt katsoa, miten ohjatut treenit pihalla alkaa sujumaan kun sinne asti päästään!

Tämän kuun ainoat ehkä-näytelmät ovat Hyvinkään pentunäyttely, jonne on muuten ilmoitettu tasan yksi sileäkarvainen kettuterrieri joka on meidän Simo! Totesin äidille että jos Simo nyt jotenkuten koiralta näyttää ja korvatkin ehkä pysyvät jotenkuten päässä niin sinne lähdetään, kun ei mitään hävittävääkään ole! Hassua, ettei ketään ole pentujaan ilmoitellut vaikka monella on tällä hetkellä kotona kasvamassa hienoja tulevaisuuden lupauksia. Tietysti pentunäyttelyt on aina epävirallisia ja aika hullu täytyy olla (köhköh) että viitsii pelkkien pentujen takia kauas ajella.

Eilen meillä oli työpaikan vuosittainen juhla, pilkkikilpailut. Siellä kirjaimellisesti pilkitään joukkueittain (myymälöittäin) ja voittajille on luvassa palkintoja sekä voittajajoukkue saa oikeuden järjestää kisan omalla paikkakunnallaan seuraavana vuonna. On kiva nähdä työkavereita ja tuttuja työpaikan ulkopuolella ja puhua kaikesta muusta kuin työasioista! Pilkkimisen jälkeen oli luvassa saunomista, paljuilua, ruokailua ja tuli sitä hieman tanssittua valssin tahtiin! Kiitos kivalle työporukalle mukavasta illasta!