#89 Näin meillä treenataan TOKOa

Vaikka viikonloppu menikin meidän osalta "laiskottelun" puolelle, kun olin itse Helsingissä katsomassa Innan konserttia (joka muuten oli suuri pettymys!), ajattelin hieman kertoa meidän treenaamisesta ja siitä, mitkä jutut tällä hetkellä sujuvat ja mitkä vaativat vielä lisää työtä.

Tällä hetkellä treenaan TOKOa vain Veeran kanssa, koska Laralla ei mielestäni ole tarvittavaa temperamenttia TOKO-koiraksi. Se on aavistuksen hidas käskyille ja järjettömän jääräpäinen sille päälle sattuessaan! Joten Lara saa tottistella kotona ja keskityn nyt täysillä treenaamaan Veeran kisakuntoon kevääksi 2013.

Veeran kanssa treenataan nyt 1x viikossa ohjatuissa treeneissä (ulkona), lisäksi treenaan sen kanssa itsenäisesti 2-3x viikossa kotona. Alkuvuosi treenattiin 2x viikko ohjatut treenit (1xulkona, 1x sisähallissa) + 2-3x viikossa kotona. Tarkoitus olisi vielä ennen lumien sulamista vuokrata muutaman kerran sisähallia jotta päästään vielä hiomaan muutamia juttuja sisätiloissa ennen ulkokauden alkamista. Tarkoitus olisi päästä kesä-heinäkuussa starttaamaan ekat viralliset TOKO-kilpailut, sitä ennen käydään muutamat möllitoko-kilpailut hakemassa rutiinia ja vähän tunnustelemassa miten ylipäätään kisatilanteet meiltä sujuvat.

Ohjatuissa treeneissä treenikuviot vaihtelevat pitkälti porukan ja treenattavan asian mukaan, mutta yleensä koirat "verrytellään" kontaktien, seuraamisten ja muutamien luoksetulo-harjoitteiden kanssa jonka jälkeen siirrytään itse tehtävään. Verryttelen yleensä Veeraa noin 10 minuuttia, joskus vähemmän joskus enemmän riippuen sen mielentilasta. Talvisin treenit ulkona kestävät noin 20-30 minuuttia meidän kohdalla, kesäisin saatetaan hyvinkin treenata tunti kunhan välissä pidetään kunnon tauot jotta koira saa levätä ja juoda vettä. Treenaamme Veeran kanssa Anne Rekolan opissa Piskipalvelussa.

Kotitreenit yleensä kestävät noin 10-20 minuuttia riippuen omasta ja koiran mielentilasta. Kotona verryttelen Veeraa noin viitisen minuuttia, otan seuraamista ja mahdollisesti muutaman luoksetulon. Treenaan kotona yleensä vain sellaisia asioita, jotka ovat meille erityisen vaikeita tai uusia. Aloitan yleensä uusien asioiden opettamisen kotona jonka jälkeen niiden harjoittelua voidaan jatkaa koulutuskentillä. Myös vanhoja, vaikealta tuntuvia tai viime treeneissä huonosti sujuvia liikkeitä treenaan kotona jotta niistä saadaan sujuvampia. Kotona treenaamisen huono puoli on se, että kukaan ei ole kertomassa mitä teen väärin. Joskus huomaakin ohjattujen treenien jälkeen että on tehnyt jonkun asian väärin mutta sen takia on ehdottoman tärkeää treenata koko ajan myös valvovan silmän alla jotta suurimmilta virheiltä vältyttäisiin.

Tässä TOKO-kilpailuiden ALOkas-luokan liikkeet listattuna, analysoin niiden perusteella hieman meidän heikkouksia ja vahvuuksia tällä hetkellä.

Liike	kerroin	maksimi pisteet
1. Luoksepäästävyys	1	10
2. Paikalla makaaminen	3	30
3. Seuraaminen kytkettynä	2	40
4. Seuraaminen taluttimetta	4	40
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä	2	20
6. Luoksetulo	3	30
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä	2	20
8. Estehyppy	2	20
9. Kokonaisvaikutus	1	10
Yhteensä	20	200

Aloitetaan luoksepäästävyydestä. Siinä ei ole meillä mitään ongelmaa. Veera ei ole kiinnostunut ympärillä olevista koirista tai ihmisistä, eikä sen keskittyminen herpaannu koskettamisesta. Paikalla makaaminen on sille myös helppo liike, mutta en tiedä miten se reagoi jos muut koirat lähtevät juoksemaan omistajiensa luokse... Voi olla että siinä kohtaa Veeralle tulee hätä mun kuokse, mutta mistä sitä koskaan tietää...

Seuraamiset ovat aina olleet meillä vahvoja ja varmoja liikkeitä TOKOssa. Veera on parhaimmillaan taluttimetta seuraamisessa, mutta kytkettynäkin se seuraa kiltisti kontaktissa. Niitä tietysti treenataan paljon ja on treenattu jo kauan, joten näiden osioiden suhteen en ole huolissani kun joskus kisoihin saakka päästään :)

Maahanmeno sekä seisominen seuraamisen yhteydessä ovat ehdottomasti vaativimmat liikkeet meille. Seisominen seuraamisen yhteydessä on meille helpompi liike kuin maahanmeno, sillä maahanmenoissa Veera tuppaa huijaamaan ja kun itse jatkan matkaa eteenpäin se helposti tulee vaan perässä vaikka pitäisi mennä maahan. Näitä pitää siis ehdottomasti treenata lisää että saadaan ne sujuviksi ennen kuin startataan virallisissa kisoissa!

Estehyppy on ollut alusta asti Veeralle helppo ja hauska liike (olenkin miettinyt, ollaanko me sittenkin väärässä lajissa, oliko se oikea laji sittenkin agility?!). Kun ekaa kertaa esittelin Veeralle estettä se loikki sen yli yksinään monta kertaa ilmeellä "tämä on hauskaa". Se sinkoaa käskystä esteen yli ja tulee hypyllä myös takaisin, hieno tyttö!

Täytyy vielä muutamalla sanalla kehua Veeran treenimotivaatiota. Koiria jo muutaman omistaneena kohdalleni ei ole toista yhtä motivoitunutta, kilttiä, oppivaista ja reipasta treenikaveria osunut. Veeralla on kova työmotivaatio eikä se monien narttujen tapaan hermostu vaikka sille joutuisi joskus "rautalangasta vääntämään" asioita. Siinä on ripaus miellyttämisenhalua, se haluaa aina tarjota minulle jotain vaikkei ymmärtäisikään homman nimeä. Veera ei milloinkaan kiihdy niin että sen kanssa työskentely olisi vaikeaa, vaikka se olisikin innoissaan se kuuntelee minua aina. Sen kanssa on aina ilo lähteä treenaamaan kun tietää että se yrittää parhaansa, eikä sillä oikeastaan koskaan ole huonoja päiviä. Toivon todella, että sen hieno harrastuskoiran luonne on periytynyt sen lapsiin ja saan Simosta itselleni seuraavan harrastuskoiran. 

Nyt ei kun treenaamaan kohti kevään ja kesän kisoja, näin aurinkoisena ja lämpimänä talvipäivänä sitä oma treenimotivaatio herää taas ihan uusiin fääreihin! Mukavia treenipäiviä lukijoille toivottaen!

Kiitos tämän postauksen kuvista Kristiina K.!

#88 Suurperheen arkea

Pahoitteluni että kirjoittaminen on taas venynyt, on ollut hieman hektinen viikonloppu ja alkuviikko neljän koiran kanssa. Lisäksi sairastin jonkun sortin vatsapöpön alkuviikosta ja olo on ollut todella heikko, niin en ole jaksanut blogia ruveta päivittämään. Mutta nyt kuitenkin luvassa vähän kuulumisia miten meidän viikonloppu ja alkuviikko on sujunut.

Perjantaina hain loput koirat kotiin ja täytyy kyllä todeta, että kyllä neljän koiran kanssa on jo vähän tekemistä! Kolmen koiran kanssa vielä pystyy toimimaan yhtä aikaa mutta neljä on jo liikaa, joten aina pitää tehdä kaksi reissua autolta sisälle jne. Sänkykin alkaa olemaan täynnä tuosta koiramäärästä :D Ja sohvakin saisi olla tuuman isompi että minäkin vielä mahtuisin sinne...

Veera on onnellinen kun sai vauvansa kotiin <3

Mutta kaikinpuolin meillä on mennyt tosi kivasti ja kuten aiemmassa postauksessa jo totesinkin, Hilla sujahtaa porukkaan niin että ei sitä sieltä edes huomaa! Hassua on, että mitä vanhemmaksi pennut kasvavat sitä enemmän ne muistuttavat toisiaan. Nuorempana kun oli ihan selkeästi huomattavissa että Hilla on perinyt isänsä naaman, kun taas Simo on täysi kopio äidistään. Nyt ne kuitenkin näyttävät tosi paljon samalta ja esimerkiksi äitini, joka kävi eilen pitämässä seuraa meille ja lenkittämässä koiria, ei erottanut Hillaa ja Simoa! Pari kertaa alkoi oikein naurattaa kun äiti komensi "Simoa", oli pakko vaan todeta että äiti hei se on Hilla... ;)

Eilen kun lopultakin jaksoin nousta sängystä ylös otin Hilla-neidin trimmipöydälle ja neitonen pääsi ylimääräisistä karvoistaan eroon. Ja karvaa siinä taas riittikin! Hilla on selkeästi sisäistänyt trimmauksen perimmäisen tarkoituksen, se nimittäin seisoi ylväänä paikallaan vapaana ikkunasta ulos tuijotellen koko trimmauksen ajan eikä tarvinnut kertaakaan pyytää sähköjänistä pysymään paikallaan :) Ja todella siisti trimmi tulikin, kun Hilla antoi rauhassa trimmailla niin sain fiksattua kaikki karvat rauhassa ojennukseen. Muut saavat vielä pitää karvansa, seuraava näyttely onkin Open Show maaliskuussa joten sinne tarvitsisi sitten taas koiria trimmata.

Simo 5kk eilen, aikas komea poika jo :)

Tällä viikolla meiltä jäi Veeran kanssa treenit välistä oman vatsapöpön takia, mutta tänään olisi tarkoitus treenata itsenäisesti sen kanssa kotona. Liikkeestä makuu tarvitsisi saada ainakin nyt sujumaan. Meidän sisähallitreenit loppuivat mutta katsotaan miten treenit ulkona lähtee taas sujumaan, jos ei lähde, täytyy harkita vielä sisätreenien jatkamista sivussa kunnes kevät koittaa.

Viikonloppuna tämä neiti lähtee kohti Helsinkiä ja Innan keikkaa, koirat menevät äidille hoitoon siksi aikaa. Kivaa päästä välillä tuulettumaan ulos, varsinkin, kun tietää että koirat ovat hyvässä paikassa hoidossa ja nauttivat siellä täysin siemauksin kun pääsevät pihalle ulos vapaana juoksemaan ja muutenkin riekkumaan tavallista enemmän :)

"Täytyyks sun äiti mennä jo töihin? Nukuttais vielä vaan :)"

#87 Hyvää ystävänpäivää!

#86 Hilla-neiti & vaikea varvasvamma

Hilla-neiti tuli tänään meille hoitoon, se on meillä hoidossa ensi viikon perjantaihin saakka. Ihanaa saada se taas pitkästä aikaa meille, kun tuntuu että viime kerrasta on ikuisuus. Hilla tulee niin hienosti toimeen kaikkien koirien kanssa että se menee niin osana laumaa etten edes huomaa aina että porukassa on yksi "ylimääräinen" :)

Hilla-neidille oli käynyt hieman köpelösti, nimittäin sen etutassun kynsi oli revennyt ja se poistettiin tänään eläinlääkärissä. Operaation hoiti vakieläinlääkärimme ja operaatio oli sujunut nopeasti, ja nyt Hilla toipuukin leikkauksesta kera troppien, pinkin jalkasiteen ja rakkauden :) Reippaasti se jo liikkuu, vähän itkustelee välillä mutta varmasti tassu onkin kipeä.

Laraltahan poistettiin aika tarkalleen vuosi sitten takatassun kynsi, kun se repesi myöskin. Tuttua puuhaa näiden "vaikeiden varvasvammojen" hoito siis ;)

Veera-äiti on onnellinen kun sai vauvansa kotiin <3

Lara vuosi takaperin samana iltana kun kynsi poistettiin, pikku potilas <3

#85 Olipas viikonloppu!

Huhhuh, onneksi on maanantai! Oli kyllä sellainen viikonloppu (niin hyvässä kuin pahassakin) että vie varmasti koko viikon toipua siitä :D

Olin keskiviikosta perjantaihin kuumeessa ja sänkypotilaana kotona. Ihanat koirat eivät valittaneet vaikkeivät päässeetkään kovin pitkille lenkeille, tyytyivät nukkumaan kipeän äipän viekusssa päivät ja iltaisin painivat keskenään ja söivät luita. On ihanaa, kun koirat jotenkin ymmärtävät että olen kipeä enkä jaksa lähteä niitä heti aamusta lenkittämään. Yleensä ne pyytävät etuovella lenkille mutta kun olin sairaana, ne pyysivät vain takapihalle jonne ne pääsevät juoksentelemaan vapaana ja muuten olivat tyytyväisen oloisia sisällä. Ihan kuin ne "sairastaisivat" minun kanssani täällä, kun normaalisti niillä on virtaa kuin pienissä pattereissa iltaisin varsinkin! Onneksi ihana siskoni kävi miehensä kanssa lenkittämässä koirat torstaina, niin ne pääsivät vähän pidemmälle lenkille :)

Onko muiden koirat samanlaisia "myötätuntosairastajia" omistajien ollessa kipeitä? 

Sisko oli leiponut runebergintorttuja, oli ihania! :)

Perjantai-illalla suuntasimme koirien kanssa Kojonkulmalle vanhempieni luokse, ja voi sitä riemun määrää kun "bestikset" Simo ja Lara näkivät toisensa viikon eron jälkeen. Alkoi sellainen riehuminen ja leikkiminen että meinasi seinät tulla vastaan kaveruksilla. Vanhempieni ystävät tulivat kylään ja ilta kului pelejä pelaillen ja syöden, oli kiva ilta!

Lauantaina suuntasimme Laran ja Simon kanssa luolatreeneihin Pöytyälle Annen luokse. Tarkoitus oli lähinnä palautella Laralle mieleen mitä siellä LUT-putkilla tehtiinkään ja Simon oli tarkoitus päästä tutustumaan paikkoihin ja hieman haistelemaan (ja Simon tyyliin maistelemaan) mille haisee kettu ja ketun kakka. ;) Simo tutustui hieman uhkarohkeasti kettuun, ei siis ehkä penaalin terävin kynä ainakaan vielä mutta rohkea ja reipas lapsi se kuitenkin kaikesta huolimatta on :)

Lara taas muisti hienosti mikä on homman nimi ja liikkui ihan hyvin putkessa ketun perässä, mutta saisi olla hieman hoikemmassa kunnossa, niin sen olisi helpompi liikkua ahdingoissa. Tarkoitus olisikin molemmat nartut hoikistaa kevään mittaan ja viedä ne LUT-kokeisiin. Laran ruokamäärän vähensin 2dl:n päivämäärästä 1,6dl:aan päivässä, Veera syö lihaa noin 60g päivässä. Ja tietysti lisää liikuntaa, nyt olisi aika otolliset kelit hyvälle hankitreenille kun viime yönä satoi lunta reippaasti taas.

Jos Veera saisi päättää, se mieluummin nukkuisi kaikki päivät :D

Lauantai-illalla lähdin pitkän pohdinnan jälkeen ystäväni luokse Poriin viettämään iltaa, kun olo tuntui jo sen verran paremmalta että jaksoin lähteä. Ilta sujui mukavasti syöden, juoden ja jutellen hyvien ystävien kanssa pitkästä aikaa, voitte uskoa että juttua riitti! Loppuillasta suunnattiin paikalliseen baariin, jossa sattui hieman ikävä välikohtaus. Muistoksi jäi tummunut, kipeä korva ja pää mutta onneksi baarin henkilökunta hoiti tilanteen ammattitaidolla ja suuremmilta haavereilta vältyttiin. Kyllä taas miettii minkälaisia sekopäitä joka paikassa liikkuu nykyään!

Eilinen vietettiinkin sitten vielä Kojonkulmalla leffaa katsoen ja rentoutuen. Koirat pääsivät joka päivä juoksemaan pihalle vapaana, ja oi että että ne nauttivat kun saivat kirmata pitkin pihaa täydessä laukassa! Pikkuinen Simokin pysyi hienosti isompien perässä eikä lähtenyt omille teilleen.

Tänä aamuna lähdettiinkin sitten kohti kotia, tai koirat vein kotiin ja itse suuntasin töihin. Aamulla tuntui, kuin olisin ollut kuukauden poissa töistä vaikka todellisuudessa olin vain kaksi päivää sairaslomalla. Lara jäi vielä maalle ja "mustapää-klaani" eli Simo ja Veera lähtivät kaupunkiin.
Tällä viikolla olisi tiedossa hieman rauhallisempi viikko menojen suhteen, koirien osalta hyvinkin rauhallinen lukuunottamatta Veeran TOKO-treenejä :)

Mukavaa viikon alkua kaikille lukijoille!

 

#84 Vanhojen kuvien viikko

Facebookissa oli joku vanhat kuvat-profiilikuvaksi viikko, joten innostuin myös kaivelemaan kuvia joita löytyi jo valmiina tietokoneeltani. Ihania kuvia sieltä löytyikin, olen joskus jotain koulutyötä varten ne sinne skannannut. Ajattelin nyt jakaa ne teidän kanssa. Eipä tarvitse ihmetellä mistä olen koirainnostukseni saanut, on tainnut koirakärpänen puraista jo vauvana :)

Minä ja collienarttu Ada, molemmat ihan vauvoja :)

Minä 3v. ja edellisen kuvan Ada-nartun pentu Juppi :)

 

Meidän eka "oma" koira Lennu, cavalierkingcharlesinspanieli

 



cavalieruros Lennu, meidän eka "oma" koria :)



vasemmalla siskoni, ja keskellä isovanhempieni bordercollie uros Riku

Rattaissa serkkutyttö Nea ja vieressä tätini Marjo, lenkillä Lennun kanssa :)

 

Molempien ekat mätsärit, taidettin olla sinisten kolmas tai jotain :D

#83 Jos metsään haluat mennä nyt...

...sä takuulla yllätyt...

Ja niin kyllä yllätyinkin kuinka hauskaa siellä voikaan olla!

Sunnuntaiaamulla starttasi auton nokka kohti Kojonkulman sysimetsiä, tarkoituksena lähteä paikallisten metsämiesten mukaan metsästysreissulle koirien kanssa. Sunnuntaina oli aivan ihana talvipäivä, pakkasta oli vain muutama aste ja aurinko lämmitti mukavasti koko päivän. Ensimmäinen paikkamme oli lato, jonka piti olla "aika varma" supipesä. Laitettiin sitten Veera sinne ja hyvin se lähti hakemaan ja pian alkoikin sellainen möykkä että kyllä siellä joku kotona oli. Itse odotin Laran kanssa ladon ulkopuolella, kun yhtäkkiä yksi metsämiehistä huusi että "nyt kaikki pois sieltä seinän vierestä ammun!". Juostiin sitten toiselle puolelle latoa, odoteltiin hetki ja aloin ihmetellä kun ei mitään kuulu. Sitten kuuluukin että "Emmi tänne äkkiä" ja sain hakea koiran syliini. Oli kuulemma ajanut pesästä ylös mäyrän joka oli ainakin puolet omaa koiraa isompi :) Ei siis ollutkaan ihan ekakertalaiselle sopiva pesä tämä. Metsämies haki sitten oman kokeneen koiransa ja saimme sen kanssa komean mäyräpariskunnan sieltä. Omat koirat pääsivät hieman myllyttämään raatoja ja hyvin ne niille lämpesi.

Seuraavaksi mentiinkin metsään sellaiselle kivikkoiselle ojanreunalle, jonne laitettiin heti kättelyssä metsämiehen oma koira koska pesä oli laaja ja siellä oli aika varmasti mäyriä. Pistettiin nuotio tulille ja sitten alkoikin metsämiehet jo kaivamaan. Ja supihan sieltä tuli! Ei kun koira uudestaan hakemaan ja pian metsämiehet kaivoivatkin toisen supikoiran. Sillä alueella oli ruokintapaikoilla nähty mäyriä joten kummastus oli suuri kun he olivat aika varmoja että sillä pesällä on mäyriä. Paistettiin siinä makkaraa ja mietittiin mihin sitä sitten lähtisi katselemaan. Kierrettiin muutama lato mutta ei siellä ketään näyttänyt kotona olevan.

Käytiin sitten vielä lopuksi meidän pihalla katselemassa vanhan talon alta, kun sieltä on alkutalvesta supipariskunta otettu olisiko uudet asukkaat jo muuttaneet. Lara pääsi hakemaan talon alta ja ihan hyvin se haki, mutta hiljaistahan siellä oli. Jokuset ketunjäljet näkyi mutta ei ollut ketään majoittautunut sinne. Lopulta päivä alkoi jo hämärtyä joten oli aika lähteä kotiinpäin.

Oli mukava päivä ja ainutlaatuinen kokemus päästä katsomaan metsämiehen työtä näin läheltä, kiitos vielä kerran mukavalle porukalle ketä meidät mukaansa huoli! Pieni kipinä kyllä tuli päästä uudestaankin kiertelemään ja omia koiriakin alle laittamaan, ihan lupaavasti kuitenkin molemmat toimivat. Helppoja pesiä ja kokemusta ne nyt tarvitsevat, että tulee sellaista varmuutta työskentelyyn.

Toivottavasti pian taas uudestaan!

#82 We are the champions....

Takana pitkä päivä Parkanon ryhmänäyttelyssä kera Foxrod-ryhmärämän. Aamusta lähdettiin puoli yhdeksän aikoihin kohti Parkanoa ja paikanpäällä oltiin yhdentoista jälkeen. Tehtiin rauhassa koirien kanssa lenkki ja mentiin sisälle odottelemaan kehän alkamista. Siellä tavattiin mukava tyttö joka lupautui aiemmin Facebookissa auttamaan kasvattajaryhmän esittämisessä. Kehä oli aikataulussa ja tuomarina tänään oli Harry Tast.

Tulokset meidän jengille olivat aivan mielettömät; Ensin uroksista Laran ja Veeran puoliveli Severi valioitui ollen PU2 ja saaden sertin. Severi kävi tasan kolmessa näyttelyssä saaden joka kerta sertin, hieno saavutus. Onnea Jennalle ja kasvattaja Johannalle! Lara starttasi ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa saaden erinomaisen arvostelun ja ollen AVO ERI1 SA kolmen nartun porukasta. Lopulta paras narttu kehässä Lara vei voiton ollen lopulta PN1, saaden kolmannen sertinsä ja lopulta VSP! Foxrod-kasvattajaryhmä oli ROP-kasvattaja ja lopulta BIS4-Kasvattaja!! Ryhmäkehässä tuomarina oli Juha Putkonen, joka laittoi Laran viime syksynä ROPiksi Tampereen ryhmänäyttelyssä.

Mikä päivä takana, nyt tarvitsisi lähteä ottamaan unta palloon ja aamusta lähdetään metsämiesten matkaan tutustumaan metsästyksen ihmeelliseen maailmaan! Huomenillalla luvassa siis päivitystä siltä saralta, katsotaan pääseekö mun "näyttelysessetkin" tositoimiin. :)

Tässä vielä Laran arvostelu: "Kookas, mutta tyylikäs ja tasapainoinen 17kk narttu. Hyvin kaunis ilmeinen jalo pää. Niukka otsapenger. Oikea foxi ilme. Hyvät kulmaukset. Erinomaiset kissankäpälät. Tilava rintakehä. Oikea hännän kiinnitys ja asento. Oikea liikemalli. Kyynärpäissä hieman löysyyttä."

#81 Touhu viikonloppu!

Me tultiin koirien kanssa Kojonkulmalle viikonlopun viettoon, tai oikeastaan nukkumaan tänne koska koko viikonloppu menee reissatessa! Huomenaamulla lähdetään Laran kanssa näyttelyihin Parkanoon, jossa se starttaa ekaa kertaa avoimessa luokassa. Sunnuntaina lähdetään Veeran ja Laran kanssa vähän koluamaan suulinalusia josko jossain olisi joku kotona. Tämä on molempien eka kerta luonnonluolilla joten hieman jännittää miten meitin käy!

Äiti oli ostanu koirille "pikku" häkin tänne maalle... Meitin Brunokin mahtuis tonne häkkiin kevyesti :D Koirat tykkäs kovasti uudesta majapaikastaan.