#89 Näin meillä treenataan TOKOa

Vaikka viikonloppu menikin meidän osalta "laiskottelun" puolelle, kun olin itse Helsingissä katsomassa Innan konserttia (joka muuten oli suuri pettymys!), ajattelin hieman kertoa meidän treenaamisesta ja siitä, mitkä jutut tällä hetkellä sujuvat ja mitkä vaativat vielä lisää työtä.

Tällä hetkellä treenaan TOKOa vain Veeran kanssa, koska Laralla ei mielestäni ole tarvittavaa temperamenttia TOKO-koiraksi. Se on aavistuksen hidas käskyille ja järjettömän jääräpäinen sille päälle sattuessaan! Joten Lara saa tottistella kotona ja keskityn nyt täysillä treenaamaan Veeran kisakuntoon kevääksi 2013.

Veeran kanssa treenataan nyt 1x viikossa ohjatuissa treeneissä (ulkona), lisäksi treenaan sen kanssa itsenäisesti 2-3x viikossa kotona. Alkuvuosi treenattiin 2x viikko ohjatut treenit (1xulkona, 1x sisähallissa) + 2-3x viikossa kotona. Tarkoitus olisi vielä ennen lumien sulamista vuokrata muutaman kerran sisähallia jotta päästään vielä hiomaan muutamia juttuja sisätiloissa ennen ulkokauden alkamista. Tarkoitus olisi päästä kesä-heinäkuussa starttaamaan ekat viralliset TOKO-kilpailut, sitä ennen käydään muutamat möllitoko-kilpailut hakemassa rutiinia ja vähän tunnustelemassa miten ylipäätään kisatilanteet meiltä sujuvat.

Ohjatuissa treeneissä treenikuviot vaihtelevat pitkälti porukan ja treenattavan asian mukaan, mutta yleensä koirat "verrytellään" kontaktien, seuraamisten ja muutamien luoksetulo-harjoitteiden kanssa jonka jälkeen siirrytään itse tehtävään. Verryttelen yleensä Veeraa noin 10 minuuttia, joskus vähemmän joskus enemmän riippuen sen mielentilasta. Talvisin treenit ulkona kestävät noin 20-30 minuuttia meidän kohdalla, kesäisin saatetaan hyvinkin treenata tunti kunhan välissä pidetään kunnon tauot jotta koira saa levätä ja juoda vettä. Treenaamme Veeran kanssa Anne Rekolan opissa Piskipalvelussa.

Kotitreenit yleensä kestävät noin 10-20 minuuttia riippuen omasta ja koiran mielentilasta. Kotona verryttelen Veeraa noin viitisen minuuttia, otan seuraamista ja mahdollisesti muutaman luoksetulon. Treenaan kotona yleensä vain sellaisia asioita, jotka ovat meille erityisen vaikeita tai uusia. Aloitan yleensä uusien asioiden opettamisen kotona jonka jälkeen niiden harjoittelua voidaan jatkaa koulutuskentillä. Myös vanhoja, vaikealta tuntuvia tai viime treeneissä huonosti sujuvia liikkeitä treenaan kotona jotta niistä saadaan sujuvampia. Kotona treenaamisen huono puoli on se, että kukaan ei ole kertomassa mitä teen väärin. Joskus huomaakin ohjattujen treenien jälkeen että on tehnyt jonkun asian väärin mutta sen takia on ehdottoman tärkeää treenata koko ajan myös valvovan silmän alla jotta suurimmilta virheiltä vältyttäisiin.

Tässä TOKO-kilpailuiden ALOkas-luokan liikkeet listattuna, analysoin niiden perusteella hieman meidän heikkouksia ja vahvuuksia tällä hetkellä.

Liike	kerroin	maksimi pisteet
1. Luoksepäästävyys	1	10
2. Paikalla makaaminen	3	30
3. Seuraaminen kytkettynä	2	40
4. Seuraaminen taluttimetta	4	40
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä	2	20
6. Luoksetulo	3	30
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä	2	20
8. Estehyppy	2	20
9. Kokonaisvaikutus	1	10
Yhteensä	20	200

Aloitetaan luoksepäästävyydestä. Siinä ei ole meillä mitään ongelmaa. Veera ei ole kiinnostunut ympärillä olevista koirista tai ihmisistä, eikä sen keskittyminen herpaannu koskettamisesta. Paikalla makaaminen on sille myös helppo liike, mutta en tiedä miten se reagoi jos muut koirat lähtevät juoksemaan omistajiensa luokse... Voi olla että siinä kohtaa Veeralle tulee hätä mun kuokse, mutta mistä sitä koskaan tietää...

Seuraamiset ovat aina olleet meillä vahvoja ja varmoja liikkeitä TOKOssa. Veera on parhaimmillaan taluttimetta seuraamisessa, mutta kytkettynäkin se seuraa kiltisti kontaktissa. Niitä tietysti treenataan paljon ja on treenattu jo kauan, joten näiden osioiden suhteen en ole huolissani kun joskus kisoihin saakka päästään :)

Maahanmeno sekä seisominen seuraamisen yhteydessä ovat ehdottomasti vaativimmat liikkeet meille. Seisominen seuraamisen yhteydessä on meille helpompi liike kuin maahanmeno, sillä maahanmenoissa Veera tuppaa huijaamaan ja kun itse jatkan matkaa eteenpäin se helposti tulee vaan perässä vaikka pitäisi mennä maahan. Näitä pitää siis ehdottomasti treenata lisää että saadaan ne sujuviksi ennen kuin startataan virallisissa kisoissa!

Estehyppy on ollut alusta asti Veeralle helppo ja hauska liike (olenkin miettinyt, ollaanko me sittenkin väärässä lajissa, oliko se oikea laji sittenkin agility?!). Kun ekaa kertaa esittelin Veeralle estettä se loikki sen yli yksinään monta kertaa ilmeellä "tämä on hauskaa". Se sinkoaa käskystä esteen yli ja tulee hypyllä myös takaisin, hieno tyttö!

Täytyy vielä muutamalla sanalla kehua Veeran treenimotivaatiota. Koiria jo muutaman omistaneena kohdalleni ei ole toista yhtä motivoitunutta, kilttiä, oppivaista ja reipasta treenikaveria osunut. Veeralla on kova työmotivaatio eikä se monien narttujen tapaan hermostu vaikka sille joutuisi joskus "rautalangasta vääntämään" asioita. Siinä on ripaus miellyttämisenhalua, se haluaa aina tarjota minulle jotain vaikkei ymmärtäisikään homman nimeä. Veera ei milloinkaan kiihdy niin että sen kanssa työskentely olisi vaikeaa, vaikka se olisikin innoissaan se kuuntelee minua aina. Sen kanssa on aina ilo lähteä treenaamaan kun tietää että se yrittää parhaansa, eikä sillä oikeastaan koskaan ole huonoja päiviä. Toivon todella, että sen hieno harrastuskoiran luonne on periytynyt sen lapsiin ja saan Simosta itselleni seuraavan harrastuskoiran. 

Nyt ei kun treenaamaan kohti kevään ja kesän kisoja, näin aurinkoisena ja lämpimänä talvipäivänä sitä oma treenimotivaatio herää taas ihan uusiin fääreihin! Mukavia treenipäiviä lukijoille toivottaen!

Kiitos tämän postauksen kuvista Kristiina K.!