perjantai 18. tammikuuta 2013

#74 Voihan talvi!

Lunta tupruttelee ja pakkaslukemat on kivasti siinä 5-10 vaiheilla ollut viikon verran. Tänään tosin pakkanen oli kohonnut jo -20 astetta, joten nyt alkaa olemaan jo hieman turhan kylmä. Auringonpaisteesta päästiin nauttimaan hieman lauantaina, kun aurinko jostain pilvien takaa yritti välillä paistatella. Minäkin pääsin pitkästä aikaa taas molempina päivinä viikonloppuna hevosen selkään, ja kyllähän se oli niin ihanaa että ikävä taas säännöllisen ratsastuksen pariin on kova! Tästä päivästä näyttäisi tulevan myös aurinkoinen, toivotaan että pakkanen lauhtuu että päästään lenkkeilemään koirien kanssa!

Talvinen poseerauskuva, tää on talvelta 2010 :)

Mukavat lenkkeilykelit on ollut siis koko viikon, ja lenkkejähän me ollaan tehty! Naurattaa hieman, kun naapurikin kyselee että "teetkö sä tyttöhyvä muuta kuin lenkität koiria kaikki illat?" kun nykyään tosiaan on kolme lenkitettävää kun Simollakin on rokotukset kunnossa ja voidaan senkin kanssa ihan täyspitkiä lenkkejä tehdä. Aamuisin en ole jaksanut nousta yhtään aikaisemmin, kun herätys on muutenkin 5.30, niin olen sitten lenkittänyt koirat kaikki kerrallaan. Se on sujunut itse asiassa yllättävän hyvin, kun kuuden aikaan aamulla ei yleensä ole paljon liikennettä. Päivisin käydään joko pieni "korttelinlenkki" tai sitten koirat käyvät vaan takapihalla, kun lounastauolla ei hirveästi ole aikaa lenkitellä. Illemmalla sitten lenkitän porukan kahdessa tai kolmessa erässä, välillä kaikki yksitellen mutta muuten Veeran yksinään ja sitten "kakarat" yhtä aikaa.

Lenkkeilyistä ja reippailuista huolimatta Simo on keksinyt pennun tavoin hieman omanlaisia aktiviteetteja kotona yksin ollessaan. Nimittäin Simo rakastaa syödä mun sohvan kankaita! Ilmeisesti mukana on myös hieman provosoiva Lara joka todennäköisesti lällättelee Simolle sohvalta jonne se ei vielä joka kerta onnistu itse hyppäämään. Jotta voisin nauttia television katselusta rakkaalla sohvallani jatkossakin, oli siis tehtävä viristyksiä koirien yksinolon ajaksi. Nyt kakaralauma on eteisessä ja Veera saa nauttia makuuhuoneessa nukkumisesta ja tämä järjestely on toiminut toistaiseksi ainakin todella hyvin! Minä saan pitää sohvani ja Simolla on silti tilaa temmeltää parhaan kaverinsa Laran kanssa :)

Onneksi mun sohva ei vielä ihan näin pahalta näytä :D

Olen tässä suunnitellut Veeralle ja minulle treenikautta, kun tällä hetkellä tilanne on se, että me käydään kerran viikossa Piskipalvelussa mutta koska treenit ovat pihalla ne jäävät yleensä kovin yksitoikkoisiksi ja lyhyiksi kun ei Veera tarkene siellä pitkiä aikoja kerrallaan. Lisäksi jos tulee taas kovia pakkasia tulee varmasti väliviikkoja jolloin treenejä ei pidetä. Katselin muiden koirakerhojen kurssitarjontaa joilla on koulutushallit, mutta ei tuntunut löytyvän meille sopivaa paikkaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä että lisätreenejä on luvassa, sillä me mennään ystäväni Anniinan kanssa treenaamaan Raisioon Dog Sport Centeriin koiria. Meillä ei ole siellä erillistä kouluttajaa vaan katsotaan toinen toistemme perään, ja Veeran kanssa olisi tarkoitus treenata ainakin makuita, ja liikkeestä pysähtymisiä. Mutta fiilis on korkealla kun pääsee oikeasti hiomaan sellaisia vaikeita liikkeitä! Veera on varmaan myös innoissaan kun päsee taas treeneihin mukaan.

Viime viikonloppuna koirat pääsivät kaikki trimmiin kun sain perjantai-illalla puhdin trimmata Laran tämän viikon näyttelyihin valmiiksi. Otin ensin Veeran pöydälle "lämmittelykoiraksi", etten sitten kylmiltäni tee Laralle mitään jäätävää trimmiä. Veeran takaosa onnistui tosi hyvin, mutta sen etuosa on vaan jotenkin niin vaikea trimmata. Siinä on kyllä niin paljon karvaa, hännästäkin lähti varmaan puolet kun siitäkin oli kasvanut melkoinen "lokinsiipi" :) Kiva nähdä, että vanhemmiten Veeran turkki on parantunut tosi paljon, nuorempana siinä ei paljon trimmattavaa ollut ja nykyään siitä kyllä lähtee eniten karvaa. Viime trimmauksesta ei ollut kuin 3kk ja tosiaan eniten meni aikaa sen turkin kanssa :)

Veeran jälkeen otin Laran pöydälle ja käsi tutisten (tai ainakin hieman jännittäen) aloin trimmaamaan. Siinä onneksi näkyi vielä hyvin Johannan tekemän trimmin jäljet eli ei tarvinnut muuta kuin vetää koneella posket ja kaula sekä alalinja, ja hieman siistiä saksilla muuten. Lopputulokseen olin ihan tyytyväinen, tänään tarkoitus olisi vielä ottaa Lara pöydälle pesun jälkeen ja viimeistellä trimmi eli ainakin viikset ja tassukarvat saa kyytiä.

Viime perjantain positiivisin yllättäjä oli kyllä ehdottomasti Simo! Simo ikää neljä kuukautta seisoi trimmipöydällä kuin tatti ja sain sen laittaa jo "hirttosilmukkaankin" kiinni takaosan trimmaamisen ajaksi. Sain posket ja kaulan alta trimmata koneen kanssa ihan rauhassa eikä Simo ollut moksiskaan. lopuksi leikattiin kaikkien kynnet pöydällä seisten (normaalisti leikkaan ne koirat sylissä maaten) ja kaikki oli tosi kiltisti. On mulla hienoja ja hyväkäytöksisiä koiria, ei voi muuta sanoa!

Trimmin jälkeen poseerausta :)


Viime viikolla käytiin vanhaherra-Brunon kanssa, vanhempieni 9,5 vuotiaan tanskandogin kanssa eläinlääkärissä Koirakissaklinikalla Raisiossa. Täytyy kyllä antaa koko henkilökunnalle superkiitokset koiran yksilöllisestä huomionottamisesta ja hyvästä palvelusta! Brunohan on aina vihannut eläinlääkäreitä ja käyttäytyy aggressiivisesti eläinlääkäreitä ja hoitajia kohtaan. Kuonokopalla ja hyvällä, jämerällä käsittelyllä sitä saa kyllä hoidettua. Ilmoitin jo etukäteen klinikalle että koira puree, ja samantien kun pääsimme klinikalle meidät ohjattiin pois hälisevästä aulatilasta suoraan toimenpidehuoneeseen. Lääkäri sai hyvin otettua verinäytteen ja tutkittua Brunon, ja tulokset olivat kyllä paremmat kuin osasimme odottaa. Verikokeet täydelliset, sydän, keuhkot ja maha täydelliset äänet. Ell epäilee että vika olisi neurologinen, eli aivoissa on joko rappeumaa tai kasvain. Bruno on kärsinyt kurjista pahoinvointikohtauksista, jonka jälkeen se on ollut todella väsynyt. Nyt jatketaan samaan malliin ja jos oireet pahenee, soitetaan uudemman kerran klinikalle. Äiti muuten kertoi että lääkärireissun jälkeen ei Brunolla ole ollut ainuttakaan kohtausta, on se kyllä teräspappa!! :)

Bruno rakastaa autoilua, matkalla kotiin klinikalta :)

 Eilen koirat hierottiin toiseen kertaan Jennin toimesta, ja suuremmat jumit olikin jo ekalla hierontakerralla liuennut pois, mutta joitain pieniä jumeja oli vielä selässä molemmilla. Kertaalleen olisi vielä tarkoitus koirat hierotuttaa ja sitten varmaan katsellaan keväämmällä uudestaan :) Haluaisin kovasti viedät koirat koirauimalaan kun kesään on vielä niin pitkä aika, mutta katsotaan saanko aikaiseksi viedä kun on niin paljon kaikkea ohjelmaa viikonloppuisin!

Loppuun vielä muutama poseerauskuva koirista ja äidistä, joka kävi yksi päivä meitä moikkaamassa :) Koirat sekoaa aina kun ne näkee äidin, on se mamma vaan ihana tyyppi koirien mielestä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti